torstai 14. tammikuuta 2010

If there is a will, there is a way!



Olen jo pidemmän aikaa pitänyt tuota otsikossa olevaa lausahdusta mottonani. Olen vakuuttunut, että tahdonvoimalla pääsee aika pitkälle. Myös positiivinen elämänasenne auttaa.

Tämän asian kääntöpuoli on kuitenkin se, että elämässä voi tapahtua jotakin hyvinkin odottamatonta. Olen tullut tästä asiasta valitettavan tietoiseksi viimeisen vuoden aikana. Tässä tapauksessa puhun rakkaan ystäväni vakavasta sairastumisesta erittäin harvinaiseen sairauteen ja siihen liittyvästä valtavasta epävarmuudesta. Vielä näin nelikymppisenäkin sitä liian usein elää sitku-elämää, kiinnittää huomiota lillukan varsiin ja narisee jonnin joutavista asioista.  Ei tule ajatelleeksi, että eteen voi tulla "mitä, jos", kun ajatuksissa pyörii joka päivä "sitten, kun". Valitettavasti tuo "mitä, jos" voi olla meillä itsekullakin edessä mikä päivä tahansa ja huomaan, että ainakin itse yritän ottaa nykyään enemmän hetkestä kiinni.

Mutta palatakseni vielä tuohon mottoon ja tahdonvoimaan, hyvä esimerkki asiasta mielestäni on Sipe Santapukki. Luin äskettäin mielenkiinnolla Hesarin Kuukausiliitteestä hänen taloprojektistaan, eilen tästä samasta asiasta taisi olla juttua 45-minuuttia ohjelmassa. Valitettavasti en tuota ohjelmaa nähnyt, täytynee katsoa se jälkikäteen Katsomosta. Santapukilla oli kuitenkin unelma ja vahva tahto, uskon että moni olisi luovuttanut ja todennut tehtävän mahdottomaksi. Mutta hän sai kuin saikin lopulta unelmiensa arkkitehdin suunnittelmaan talonsa. Se ei ollut helppoa, mutta uuttera työ ja vahva tahto auttoivat päämäärän saavuttamisessa.

Myös itse ajattelen, että monet asiat on saavutettavissa, mutta niiden eteen täytyy tehdä työtä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat ex. sisustuskauppani ja Unelma. Niitä molempia halusin pidemmän aikaa, suunnittelin, haaveilin, tein asioiden eteen kovasti töitä ja lopulta palaset loksahtivat paikallaan. Myös seuraava "projektini" on jo työn alla. Se on kuitenkin vielä niin alkutekijöissään, että ei siitä vielä sen enempää ;) Tahtotila ja päämäärä ovat kuitenkin jo selvillä.



Lopuksi vielä uusimman ompelukseni esittely, tekaisin pikaisesti oheisen tyynyn. Tyyny oli tosiaankin nopeatekoinen, yksi tunti ja ompelus oli valmis. Tyyny matkaa aikanaan Unelman saunakammariin.

Mukavaa tulevaa viikonloppua toivottelen jo nyt!


Torstaiterkuin Merja


Ps. Jos joku haluaa lukea tarkemmin jutun Sipe Santapukin talosta, juttu löytyy täältä. Hesarin Kuukausiliite on luettavissa maksutta tammikuun ajan

9 kommenttia:

Hanni kirjoitti...

Hyvä motto! Ja niinhän se on, että liian usein ajautuu siihen sitten kun -ajatteluun, josta pitää ravistella itseään irtisäännöllisin väliajoin. Milloin helpommalla, milloin vaikeamman kautta.

Tyyny on tosi kaunis!

Marjis kirjoitti...

Täyttä totta joka sana!
Kaunis tyyny.

Merja K kirjoitti...

Hei Hanni ja Mannukka, kiva kun poikkesitte :) Iloista viikonloppua!

JOHANNA kirjoitti...

Suloinen tyyny! Ihana blogi sinulla ja tuo teidän Unelma on kyllä oikea unelma! :) Rentouttavaa viikonloppua!

Vekarus kirjoitti...

Näinhän se on, kun sen aina vain muistaisi. Kaikkea hyvää ystävällesi ja sinulle voimia tukea häntä!

Ihanan tyynyn olet ommellut. Onneksi sait koneen lainaksi!

Louise kirjoitti...

Olet aivan oikeassa! Positiivista ajattelua pitäisi harrastaa vähän enemmänkin! Mukavaa viikonloppua! Sekä tyyny että sydän ovat ihastuttavia!

-A- kirjoitti...

Tyyny on niin suloinen :) Elää hetkessä, siinäpä olisi tavoitetta minullekin.
Sipehän toki on suosikkini, niinkuin Apulantakin. Oma persoonansa ja pitää periaatteistaan kiinni. Hyvä Sipe!!!

SeriL kirjoitti...

Puhut niin asiaa! Olen itse törmännyt viime vuoden aikana tuohon "mitä jos"-tilanteeseen ja tajuan, että positiivisella asenteella olen niistä yli päässyt :D Jaksuhaleja ystävällesi ja sinullekin :)

Tyyny on aivan ihana!

marimeri kirjoitti...

Viisaita ajatuksia kirjoititkin!
Täytyy olla unelmia, sillä niiden voimalla jaksaa paremmin.
Tyynysi on todella sievä,ja väritkin sointuvat hyvin yhteen :-)