perjantai 30. tammikuuta 2009

Nynne tuli!!


Olisittepa kuulleet perinaisellisen ja kovaäänisen "IIIIIKKKKK" kiljahdukseni, kun tulin tänään kotiin töistä. Kotimme sisäänkäynnin luona odotti pino pahvilaatikoita ja laatikon uumenista löytyi kasa oheisia ihanuuksia!!

Melkein olen kateellinen Tone Finnangerille tai en oikeastaan sittenkään. Olen pikemminkin riemastunut ja samalla hämmästynyt, miten joku voi keksiä uusia ihania juttuja kirja toisensa jälkeen. Hämmästyttävintä on nimenomaan se, että jokainen uusi kirja ylittää aina edellisen kirjan. Ja se jos mikä ei ole helppoa. Nyt taas vaihteeksi yritän taikoa lisää tunteja vuorokauteen, jotta ehtisin ommella kirjan ihanuuksista yhden jos toisenkin mallin.

Pitenevien päivien, lumisen maiseman, tulevan viikonlopun, 85 000 blogikävijän, lähestyvän hiihtoloman tai ihan minkä vaan kunniaksi laitan arvontaan yhden uuden Tilda-kirjan. Arvontaan voit osallistua jättämällä puumerkkisi tähän postaukseen ensi perjantaihin 6.2.2009 klo 24.00 mennessä. Voittaja arvotaan lauantaina 7.2.2009.

Ihanaa viikonloppua, minä jatkan nyt tämän ihanuuden lukemista :)

Terkuin Merja

tiistai 27. tammikuuta 2009

Makkarin kuvia


Kuten edellisessä postauksessa kerroin, meillä on uudehko sänky. Tuo kuvassa näkyvä on hankinta kymmenen vuoden takaa. Näin oheisen sängyn tuolloin Avotakassa ja se oli ehdottomasti saatava. Sänky on Neo Romantikon mallistoa ja se on kunnon tukevaa takorautaa.


Minulla on ikävä kyllä paha notkoselkä ja "mainoksen uhrina" aloin haaveilla omalle vartalolle tehdystä patjasta. Kävimme syksyllä Unikulmassa ja testaus osoitti tuntemukseni oikeiksi; selkäni väsyy ja kipeytyy vääränlaisella patjalla. Myyjä sai minut vakuutettua uuden patjan erinomaisuudesta ja niinpä minulle tilattiin patja "omilla mitoilla". Mieheni otti standardipatjan pienillä säädöillä.

Muistaakseni kirjoitin joskus aikaisemmin blogissani, että haluan virtaviivaistaa oman kodin sisustusta. Villa Unelma on country stylen tyyssija, mutta kotiin kaipaan selkeää ja yksinkertaista. Niinpä päädyimme patjojen vaihdon myötä myös uusiin yöpöytiin ja sängynpäätyyn. Tuo pääty ja yöpöydät yksinkertaisuudessaan ovatkin kovasti mieleen.


Uusi päiväpeitto on ollut pitkään hakusessa, koska halusin sen olevan samaa linjaa sängyn kanssa. Intensiivisen Unelman sisustuksen jälkeen on ollut vähän takki tyhjänä, eikä ole oikein jaksanut innostua oman kodin laittamisesta. Nyt kuitenkin into palailee pikkuhiljaa ja viikonloppuna saimme siis hankittua peitot ja tyynyt. Hämäryydestä johtuen kuvat ovat vähän epäselviä, mutta päiväpeitto on siis hiekanvärinen, johon on yhdistetty tummanruskeita tyynyjä ja torkkupeitto.

Vielä pitäisi ommella laskosverkot ja tuohon päätyseinälle keksiä jotakin. Tällä hetkellä seinällä on punainen hörhellys, joka on itseasiassa matto. Olisin halunnut sellaisen fanttilangasta tehdyn "ryijyn", mutta hinta oli sen verran kova, etten raaskinut sitä tilata. Löysimme kuitenkin kaupasta fanttilangan näköisen maton ja se on ollut viime vuodet seinällä. Nyt hörhellys saa kuitenkin häätötuomion, kunhan keksin sopivan jutun tilalle. Sama häätötuomio odottaa myös verhoja.



Makkarin seinällä on pari hauskaa taulua, jotka on maalannut taiteilijaystävämme. Taulut on maalattu vanhoihin laatikoihin ja ne saavat minut hyvälle tuulelle. Taiteen ei aina tarvitse olla niin vakavaa ja hienoa. Itse pidän enemmän sellaisista leikittelevistä ideoista. Tosin en laittaisi pahakseni paria Picassoa ;)


Ja tähän loppuun vielä yöpöydän kuva. Lampunvarjostin on löytö Pentikin poistomyynnistä. Hinta vain 8 e/kpl, ei paha :) Lampunvarressa roikkuvat parit tuliaiset, mieheni aina silloin tällöin ilahduttaa pikkutuomisilla reissuiltaan. Olen leijona horoskooppimerkiltäni, niinpä tuon leijonan tarkoituksen uskoakseni ymmärrän, mutta tuota noita-akkaa en kyllä sitten millään tajua ;)

Merja

Ps. tuo takorautasänky on myynnissä. Laita viestiä tulemaan merja@kasperiina.fi, jos olisit mahdollisesti kiinnostunut siitä

sunnuntai 25. tammikuuta 2009

Sisustushankintoja


Pitkästä aikaa ryhdistäydyin kodin sisustuksen tiimoilta ja teimme eilen muutamia sisustushankintoja. Meillä on uudehko sänky, joka on kaivannut uutta päiväpeittoa. Tein jo viime syksynä yhden hankinnan, joka tosin meni ihan metsään. Eilen viimeinkin löytyi mieleinen päiväpeitto ja siihen sopivat tyynyt torkkupeittoineen. Päiväpeitto löytyi Stockalta, mutta muut ovat White on White liikkeestä. Myllykukon White on White ei pettänyt tälläkään kertaa; terveiset Nurmijärvelle ja supermukavalle Johannalle. Laitan makuuhuoneesta kuvaa näytille, kunhan saan huomenna vielä uudet lampunvarjostimet.

Muutoinkin viikonloppu on sujunut leppoisissa merkeissä. Perjantai-iltana kävin taas luistelemassa ja treeneissä harjoiteltiin mm. erilaisia kaaria ja sirklausta. On tosi hieno tunne, kun oppii uusia taitoja vielä "tällä iällä". Yksi kaari aiheutti erityisiä hankaluuksia ja niinpä kävin treenaamassa kuvioita vielä eilen ja tänäänkin. Myös naisten eilistä vapaaohjelmaa seurasin silmäkovana, vitsi kun oppisi muutaman askelsarjan. Ne ovat ehdottomia suosikkejani ohjelmissa. Ja Kiira Korvelle täytyy nostaa hattua, siinä on urheilija isolla U:lla. Luisteluinnostus on siis huipussaan, onneksi täällä etelässäkin on ainakin toistaiseksi jäätä.

Nyt lähdemme lasten serkun synttärijuhliin, nam kakkua ja karkkia tiedossa ;)

Sunnuntaiterveisin Merja

perjantai 23. tammikuuta 2009

Perjantain aatoksia


Minulla on vapaapäivä! Miten uskomattoman ihanalta se tuntuukaan. Kun on juossut taas pari viikkoa "tukka putkella", rauhallista päivää osaa arvostaa.

Aloitin vapaan vieton jo eilen illalla, kun käperryin nojatuoliin viltin alle ja tuijotin intensiivisesti töllöä. Sitäkään huvia en ole hetkeen ehtinyt harrastaa. Tänä aamuna vapaa jatkui leppoisissa tunnelmissa eskariviennillä ja lumenluonnilla. Miten ihania asioita ne onkaan, kun ne voi tehdä rauhassa ilman kiirettä. Ja nyt on jo talo raivattu ajelehtivista tavaroista ja pyykkikasoista, nämäkin askareet ilman kiirettä.

Tosin "töihinpaluun" myötä olen huomannut, että pieni hoppu sopii minulle. Toimin silloin paljon tehokkaammin ja saan enemmän aikaiseksi. Jos minulla on aikaa yllinkyllin, aika menee vetelehtiessä, enkä saa mitään aikaiseksi. Nautin myös siitä sosiaalisesta ympäristöstä, joka työpaikalla vallitsee. Meillä on loistotiimi ja "kämppikseni" Jani on mahtava tyyppi. Myös työtehtäväni ovat mieleisiä, joten voinee todeta, että elämä on aika mallillaan :)

Ohessa vielä kuva sydämestä, joka tipahti eilen postilaatikkoomme. Olin unohtanut koko sydämen, koska tilasin sen jo joulukuun alkupuolella Naisten Joulumessuilla. Siellä oli myymässä henkilö, joka oli tehnyt oheisia sydämiä "hyvää joulua" tekstillä. Keksin, että tuollainenhan olisi kiva Unelmaan "villa unelma" tekstillä ja tosi mieleinen sydämestä kyllä tulikin. Sydämellä on korkeutta noin 30 cm, joten ripustan sen varmaankin sisäänkäyntiin. Kunhan pääsisi sinne Unelmaan piakkoin...

Talvista ja iloista viikonloppua kaikille! Ihanaa, että on lunta :)

Terveisin Merja

sunnuntai 18. tammikuuta 2009

Rouvat vapaalla ja viihteellä


Uusi viikko taas alkamassa, mutta tällä kertaa hieman väsyneissä tunnelmissa. Ystäväni nelikymppiset olivat eilen ja niitä juhlittiin kivassa tyttöporukassa. Ensin hyvää ruokaa kuplivan kera, sitten saunaan ja puolilta öin uuteen Flamingo-yökerhoon. Flamingossa oli aivan loistava bändi ja lopputulemana tämä rouva viihtyi tanssilattialla kolme ja puolituntia. Ilta tai oikeastaan aamuyö meni siis täysin kuntoliikunnan piikkiin :) Mutta vaikka urheiltu onkin kovasti, niin hieman kyllä väsyttää, varsinkin kun mietin, että kello näytti sunnuntaiaamuna 05.04, kun könysimme nukkumaan. Huh sentään!
Aloitin myös tänään uuden harrastuksen, nimittäin bailation. Rakastan tanssimista ja varsinkin lattareita, joten harrastus on siis erityisesti mieleen. Perjantai-ilta meni taas muodostelmaluistelutreeneissä ja touhu näytti sekä tuntui entistä kivemmalta. Tosin vedin jäällä upeat lipat, keuhkoista lähti ilmat ulos ja takapuoli otti kunnon jäätuntuman. Hetken jopa ajattelin, että ranne murtui, mutta onneksi ei sentään. Eli toimelias viikonloppu ja eritoten liikuntapainotteinen, joka on tietty hyvä asia uuden elämäntavan kannalta.
Hieno juttu, että 80 000 kävijää on ylittynyt! Laitan kilpailun pystyyn kävijämäärän kunniaksi, kunhan saan käsiini uudet "Tildas Landsted" kirjat :) Pitäisi olla kohtapuoliin tulossa, kirja julkastiin Norjassa viimeviikolla.
Kivaa, kivaa ja kivaa alkavaa viikkoa, tämän rouvan on nyt pakko mennä kauneusunille!
Terveisin bilehile Merja

torstai 15. tammikuuta 2009

Ahaa-elämyksiä


Eilisen Olonkeveys-tapaamisen tiimoilta koin valtavan ahaa-elämyksen. Olen aina ajatellut syömistä ja laihduttamista jotenkin erillisinä asioina, mutta eilen hiffasin, että kaikki tosiaankin liittyy kaikkeen. Tosin inhoan koko laihduttaminen sanaa, koska se tuo mieleen kieltäytymistä ja näläntunnetta.
Mutta siis eilisen illan aikana kävimme läpi uskomuksia. Ts. asioita, joita ajatellaan itsestä, vaikka ne ei olisikaan totta ja uskomukset alkavat toteuttaa itse itseään. Esimerkiksi joku sukulainen on lapsuudessa tokaissut useamman kerran: " Voi kun kiva, että tuolla meidän Essillä on niin pyöreät posket". Hyvää tarkoittava sukulainen ei tule siinä tilanteessa ajatelleeksi, että tuo lausahdus mahdollisesti syöpyy Essin mieleen ja häntä katsoo vielä aikuisenakin peilistä pyöreäposkinen Essi. Ja tuo pyöreäposkisuus on "kevyt" esimerkki siitä, mitä kaikkia sammakoita aikuiset voivatkaan suustaan lasten kuullen päästää. Tuleepa itsellekin mieleen kerta jos toinenkin, auts!
Innostuin eilen uskomusasiasta kovasti ja aloin heti koota aarrekarttaa omien uskomusten muuttamiseksi. Ohessa kuva kartasta, joka on vielä alkutekijöissään. Tärkeää siis on, että tunnistaa omat kielteiset tai omaa hyvinvointia kampittavat uskomukset sekä muuttaa ne myönteisiksi ja omaa hyvinvointia edistäviksi. Kun "puhuu" itselle lempeästi ja kannustavasti riittävän usein ja pitkän aikaa, myönteiset uskomukset omasta itsestä tulevat kielteisten tilanne ja alkavat toteuttaa itse itseään.
Edelleenkään en siis usko laihduttamiseen vaan uskon elämäntapojen haltuunottoon, joka näköjään lähtee liikkeelle omasta sisäisestä tarkastelusta. Mahtava oivallus, tähän juuri tähtäsinkin eli haluan ymmärtää, miksi teen niinkuin teen ja miten voin muuttaa käyttäytymistäni pysyvästi.
Vielä tähän loppuun pieni esimerkki tästä aamusta. Olen äärettömän aamu-uninen ja rakastan nukkumista. Minulla on tänään kotipäivä ja olisin voinut nukkua pidempään. Mies on kuitenkin reissussa ja eskarilaisen aamu alkoi poikkeuksellisesti jo kahdeksan jälkeen. Jouduin siis kiskomaan itseni ylös sängystä klo 7.15 ja ajattelin koko ajan, että kunhan saan eskarilaisen koululle, palaan kotiin nukkumaan.
Eskarimatkalla ulkoilma tuntui kuitenkin mukavan raikkaalta ja päätinkin kotiinraahautumisen sijasta tehdä pienen kävelylenkin. Lenkillä puhelin itselleni, että onpa mukavaa, että heräsin ajoissa - nyt ehdin tehdä rauhallisen lenkin, syödä ajan kanssa aamupalaa ja saan tänään vielä paljon asioita aikaiseksi. Ajatus tepsi ja kun palasin lenkiltä kotiin, ei tullut enää mieleenkään mennä takaisin nukkumaan. Nyt olen tosi tyytyväinen itseeni ja loppupäivä sujuu hyvin. Jos olisin mennyt takaisin nukkumaan, olisin noussut parin tunnin kuluttua vielä väsyneempänä ja olisin harmitellut loppupäivän, että en ehdi tehdä kaikkia asioita, joita olin aikonut. Myönteinen ajattelu ja itsensä "paijaaminen" siis kannattaa :)
Olisi kiva kuulla teidän ajatuksia tai kokemuksia asiasta. Laittakaa kommentteja tulemaan!
Torstaiterveisin Merja

tiistai 13. tammikuuta 2009

Unelmointia

Tänään iski aivan kamala ikävä! Ikävöin sitä ihanaa talowanhustamme, tiedättehän, siis Villa Unelmaa. Emme ole viettäneet siellä viikonloppuja sitten marraskuun alun. On vaan ollut niin hässäkkä koko ajan ja viikonloput ovat olleet täynnä muuta tohinaa, ettei yksinkertaisesti ole ehtinyt sinne.
Ikävä iski aivan yllättäen ja nurkan takaa. Oli ihan pakko kaivaa koneelta valokuvia ja fiilistellä Unelman ihanaa henkeä. Kuten olen jo aiemminkin kirjoittanut, mikään talo ei ole tähän mennessä saanut minut rakastumaan, mutta Unelma vei tosiaankin sydämeni. Tuntuu hassulta kirjoittaa tällä tavalla talosta, mutta niin se vaan on.

Ihanin hetki on, kun saapuu pitkästä aikaa Unelmaan, kulkee rauhassa huoneesta toiseen ja tervehtii kaikki paikat tavaroineen. Jokainen tavara on huolella valittu, siellä ei ole mitään ylimääräistä. Seinät huokuvat rauhaa ja ymmärrystä, tulee hyvä olo. Keitän kahvit, otan lehden ja istun tupakeittiön kiikkustuoliin. Ah, mikä rauha ja ilo!
Ohessa muutamat otokset, olenkohan ehtinyt esitellä näitä jo aiemminkin?




Tuo sydän on ostos Göteborgista. Se on tehnyt ruotsalainen käsityöläinen ja idea on mielestäni hyvä. Ensin on valettu sydän betoniin ja sen jälkeen tehty tuo rautalankahässäkkä kynttiläpidikkeeksi - yksinkertainen ja kaunis.
Sellaiset Unelman unelmoinnit tällä kertaa. Ja maaliskuuhun joudun todennäköisesti odottamaan iloista jälleennäkemistä, joten tässä on aikaa vielä haaveilla. Onneksi hyvää kannattaa odottaa :)

Tähän loppuun vielä kiva halaus, jonka sain Maisulilta. Kiitos ja halaus takaisin!!
Minä haluan halata erityisesti :

Maissia - kiva, että löysin sinusta blogiystävän

Siiriä - olet "pikkusiskoni"

Ninaa - hauskaa, että yhteys säilyy yhteisten työkuvioiden jälkeenkin

Maria - ilahdutat päiviäni kauniilla sisustuskuvilla ja mukavilla tarinoilla

Jolea - olet puuhakas ja iloinen Tilda-addikti, jonka kanssa sai hyvät "kuvausnaurut"

Haluaisin halata tämän lisäksi montaa muutakin henkilöä, mutta nämä nyt päällimmäisenä mielessä.

Halaus voi merkitä niin paljon yhdellä kertaa. Se voi tarkoitaa rakkautta, ystävyyttä, mukavuutta tai ihan mitä vaan, joten muistetaanhan halata ja rutistella toisiamme. Hyvää tahtoa ja iloa ei ole koskaan maailmassa liikaa, eihän :)
Tiistaiterkuin Merja

sunnuntai 11. tammikuuta 2009

Jääprinsessa - oliskin!

Olen aina pitänyt kovasti luistelusta. Pienenä teimme mahtavia jääspektaakkeleita ja kuvittelimme olevamme oikeita jääprinsessoja. Silloin olikin vielä kunnon talvia ja pakkasia, eikä ollut kerta tai kaksi, kun kotiin tultiin jalat aivan umpijäässä. Itkua vääntäen varpaat patteriin kiinni, auts, muistan vieläkin sen tunteen.
Luistelu on siis aina ollut tosi mieluinen harrastus, mutta ei ole tullut mieleenkään, että sitä voisi alkaa harrastaa vielä "tällä iällä". Kävi kuitenkin niin mukavasti, että marraskuussa liikkeessäni kävi asiakas, jonka kanssa juteltiin enemmänkin. Juttelun lomassa hän kertoi harrastavansa muodostelmaluistelua. Kiinnostuin asiasta kovasti ja kun kuulin harrastuksesta lisää, innostuin tosi paljon. Lopputulemana kävin viime perjantai-iltana treeneissä kokeilemassa ja olin aivan myyty. Uusi harrastukseni on siis muodostelmaluistelu, jipii! Kävin heti eilen ja tänään kokeilemassa uusia oppimiani kuviota, harmi vaan, että jää taitaa taas sulaa täällä etelässä :(
Päivät kuluvat tosi nopeasti, kun on mukavaa ja kiinnostavaa tekemistä. Työrintamalla riittää säpinää tuntitöiden ja Kasperiinan tiimoilta. Myös kotimme alkaa taas organisoitua, kun olemme ottaneet käsittelyyn mieheni kanssa retuperällä olevan paikan jos toisenkin. Olonkeveys-kurssi lähti mukavasti käyntiin ja parhaillaan on työnalla ruokapäiväkirja. Täytyy vaan yrittää pitää elintavat ennallaan, jotta päiväkirjaan ei tule liian "ruusuista" kuvaa syömisistä ;)
Ja arvontaan vielä. Arpaonni suosi tällä kertaa Pauliinaa, onneksi olkoon. Laittaisitko minulle yhteystietosi meiliini merja@kasperiina.fi, niin laitan postia tulemaan.
Uusi viikko taas ovella, joten mukavaa ja pirteää viikkoa kaikille!
Terkuin Merja

tiistai 6. tammikuuta 2009

Uusi elämäntapa hakusessa

Näin joulun jälkeen naistenlehtien kannet yrittävät taas motivoida kansaa pudottamaan painoa. Usea nainen, kuten myös minä itse, on aloittanut laihdutuksen ja myöskin yllättävän pian sen lopettanut. Pikkuhiljaa kiloja on tullut tuplasti, jopa triplasti sen verran lisää, kuin mitä pikakuurilla sai tiputettua. Mieleeni muistuu mm. eräs kaalikeittokerta, eipähän olen sen jälkeen tarvinnut kaalikeittoa syödä :)
Itselläni on taipumusta verenpaineeseen ja vaikka kiloja ei ole tällä hetkellä hirvittävän paljon, on niitä kuitenkin 5-8 kg liikaa. En jaksa enää vaivautua laihduttamaan, mutta huomaan näin neljänkympin rajapyykin ylitettyäni, että alan yhä enemmän miettiä elämänlaatuani ja sitä missä kunnossa olen 20 vuoden kuluttua. Olen tullut siihen tulokseen, että jotain tarvitsisi oikeasti tehdä.
Kerroin huoleni aiemmin syksyllä ihanalle Siirille (Sirpa) Olonilosta ja hän kertoi olevansa suunnittelemassa uutta elämäntapavalmennuskurssia parin yhteistyötahon kanssa. Kiinnostuin kovasti tästä kurssista ja annoin tontulle kurssista joululahjavinkin. Tonttu oli onneksi ollut kuulolla ja joulupukki toi minulle joululahjaksi kurssiosallistumisen.
Ilokseni huomasin myös lomalta palattuani, että ko. kurssia oli jo testattu uusimmassa Anna-lehdessä. Tulokset kuulostivat hyviltä ja odotankin innolla tulevaa torstaita, jolloin kurssi alkaa. Kurssimottonani on, että en halua laihduttaa, vaan muuttaa elämäntapojani. Haluan olla pirteämpi, jaksavampi, terveempi, elämäniloisempi ja siinä sivussa toivottavasti myös joku kilo tippuu. Katsotaan kuinka meikäläisen käy, ainakin motivaatio on korkella. Kerron kurssin etenemisestä, kunhan se pääse vauhtiin.
Terkuin Merja

sunnuntai 4. tammikuuta 2009

Täällä taas :)

Energistä, onnellista, reipasta, iloista, mukavaa ja elämyksellistä vuotta 2009!

Viikon löhöloma auringossa takana ja paluu arkeen huomenna. Akut on ladattu unella ja auringolla - mieli on virkeä ja levännyt. Pitkä ja puuhakas syksy sai mukavan päätöksen virkistävästä lomasta ja leijona pääsi viimein nauttimaan kaipaamastaan auringosta :)


Lomalla emme oikeastaan tehneet mitään erikoista. Ohjelmaksi riitti pitkät yöunet, yhdessäolo perheen kanssa, auringosta nautiskelu ja hyvä ruoka. Ainoastaan yhtenä päivänä teimme retken vähän pidemmälle eli eläintarhaan, jossa parasta antia olivat ehdottomasti esitykset. Merileijonat hauskuuttivat tempuillaan, Särkänniemen delfiinit kalpenivat näkemämme delfiiniesityksen rinnalla ja miekkavalaat olivat todella uljaita ilmestyksiä - ja aivan mielettömän kokoisia järkäleitä ennenkaikkea.

Reissullamme näimme myös upeimman sateenkaaren ikinä. Näimme jopa sateenkaaren pään, joka lähti suoraan merestä. Kuopuksemme olisi halunnut mennä etsimään aarretta sateenkaaren päästä, sieltä kun se tarinan mukaan kuulemma löytyy. Harmiksemme kaari haihtui vähän kuvien ottamisten jälkeen eli aarre jäi tällä kertaa löytymättä :(


Loma on aina loma, mutta on siltikin mukavaa palata arkeen huomenna. Ja mikäs tässä ollessa, kun valoa kohden mennään ja päivät pitenevät. Juhannukseenkin on enää vajaa puoli vuotta aikaa, joten kevät on juurikin kohta :)
Vielä tähän loppuun uuden vuoden kunniaksi kilpailu: missä mahdoimmekaan olla lomalla? Mistä siis kuvat ovat? Kilpailu on voimassa perjantaihin 9.1.09 klo 24 saakka. Arvon palkinnon oikein arvanneiden kesken lauantaina 10.1.09. Palkintona on laadukkaita askartelutarvikkeita 25 euron edestä.
Iloista alkavaa viikkoa!!
Terkuin Merja
Edit 5.1.09: Teide taisi tosiaankin paljastaa lomapaikkamme :) Arvontaan voi siis tästä eteenpäin osallistua kaikki puumerkkinsä jättäneet. Täytyy ensi kerralla keksi vaikeampi pala purtavaksi ;)