keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Saunaretki

 

Hui kuinka pelästyin katsoessani tänä aamuna peiliin. En ole varma, katsoiko sieltä takaisin noita-akka, kummitus, peikko vai peräti nämä kaikki. Olen kerran aikuisiällä ollu yhtä kipeä kuin tänä aamuna ja se oli kuopuksen odotusaikana sairastaessani angiinaa. Uni on kuitenkin loistolääke useimpiin vaivoihin ja niinpä otin viiden tunnin tirsat. Pääsin samalla elokuviin, niin vauhdikkaita unia näin. Tosin unet olivat enemmän tragikomiikkaosastoa kuin komediaa :)


Piristykseksi kaivoin muutamia kuvia Unelmasta. Unelman pihapiirissä on kaunis hieman rapistunut saunarakennus, jossa on yhdistetty löyly- ja pesuhuone, pukuhuone sekä tupa. Edellinen omistaja kertoi, että tuvassa on todennäköisesti asutettu kotiapua kunnanlääkärin aikoina. 


Tuvassa ja pukuhuoneessa on vanhat Porin-Matti kamiinat, joihin emme tosin ole vielä toistaiseksi uskaltaneet laittaa tulta. Pitäisi pyytää nuohoojaa katsastamaan kamiinoiden kunto. Tuvassa on myös saatettu majoittaa kesävieraita, joita kuulemma tuli kesäisin Helsingistä. Kunnanlääkärin rouva on siis harjoittanut B&B-toimintaa jo 50-luvulla. Ja kuten kuvista näkyy olen erityisen ihastunut saunatonttuihin, niitä löytyy useampikin yksilö :)

  
Saunomme ahkerasti Unelmassa ollessamme ja nyt uimaan meneminen on mukavampaa, kun hankimme uuden laiturin. Vanha laituri oli kyllä aika symppis, kuten kuvasta näkyy, mutta kun kuopuksemme jalka meni läpi lahosta laudasta viime kesänä, totesimme että ehkä olisi uuden laiturin aika.


Järvi on rannasta aika matala ja siksi laituri ulotettiin vähän pidemmälle. Uusi laituri vedetään talveksi järvestä pois, ettei jäät runtele sitä. Tuo laiturin päässä oleva penkki on ihan huippu, siinä on mukava istuskella, pohtia syntyjä syviä ja katsella järvelle. Lämpinä kesäaamuina laiturille voi viedä pienen pöydän ja syödä siellä aamiaista.


Löyly/pesuhuoneessa on kauniit vanhat mustuneet hirret, siksi hyllyn kuvakin on aika hämärä. Ovi on patinoitunut ja kulunut, juuri vanhaan saunaan sopiva. Hyllyllä oleva saunahunaja saa ihon ihanan pehmeäksi, mutta sen käyttäminen on aika sottaista puuhaa ;)


Pukuhuoneessa on myös tummat hirret, jotka haluaisin käsitellä vaaleiksi. En ole vielä toistaiseksi uskaltanut ryhtyä tuumasta toimeen, koska jos yritys menee pieleen, paluuta ei taida enää olla. Onko jollain kokemuksia hirsien käsittelystä, millaista jälkeä tuli?


Tällä hetkellä huonekalut ja hirret ovat liiaksi samanvärisiä, mutta olkoon ainakin toistaiseksi noin. Tuo kynttilänjalka on muuten tuliainen häämatkaltamme vuosia sitten. Vierailimme Ranskassa viinikellareissa ja kynttilänjalka on replica ennen muinoin kellareissa käytetyistä "valaisimista".


Saunatuvassa teimme pienen faceliftin toissa kesänä. Aiemmin paneelit olivat tummansiniset, mutta maalasin ne vaaleammiksi. Tapetti oli niin hyväkuntoinen, että en lähtenyt sitä vaihtamaan, vaikka itse valitsisinkin erilaisen. Toisaalta tuo pienikukkainen tapetti kyllä sopii tuvan henkeen.


Kynttilänjalat on tehnyt lohjalainen seppä ja nuo kyllä sopisivat meille kotiinkin takan viereen.


 Saunatuvassa on muhkea korituoli, jossa on mukava vilvoitella saunan jälkeen. Sydäntyyny on omaa tuotantoa. 

Huomenna on pakko suoriutua töihin, joten toivotaan että taudin selätys on voiton puolella. Mukavaa loppuviikkoa!

Terkuin Merja

tiistai 28. syyskuuta 2010

Sairauskertomus


Viimeisen viikon ajalta perheemme sairauskertomuksessa lukee keuhkokuume, kaksi korvatulehdusta ja angiinaepäily - eli tervettä sakkia kaikki tyynni. 

Minä olen sairastupamme viimeisin uhri, kurkkukipu yltyi yön aikana sellaisiin sfääreihin, että oli pakko lähteä tänä aamuna lääkärin pakeille. Ajattelin pitkästä aikaa kokeilla julkisia terveydenhoitopalveluita ja hups mikä yllätys! 

Heti kahdeksalta soitin kiireellisen hoidon arviointiin. Jouduin jonottamaan jonkin aikaa, jonotussaldo yksi neliö. Sain ohjeet mennä läheiselle terveysasemalle näyttäytymään ja odotussaldo oli kolme neliötä. Sairaanhoitaja passitti minut CRP-mittauksen jälkeen labraan nieluviljelyyn, labran odotussaldo vajaat kaksi neliötä. Hyödynsin siis kaikki odotusajat neliöiden virkkaukseen ja kuten huomaatte, pino ei tällä keikalla paljoakaan kasvanut :) Olen todella positiivisesti yllättynyt!

Nyt siis vällyjen alle ja peitto korviin, ehdin ottaa nokoset ennenkuin lapset tulevat koulusta. Mr Järki on taas reissussa  ja vähän happamana kuuntelin juttua hänen eilisiltaisesta Oktoberfest reissusta. Työhön liittyviä juttuja, mutta silti.. Tämä täti tahtoisi kans :) Olen kerran käynyt ko. tapahtumassa pari vuotta sitten ja olihan se happening kerrassaan.

Mukavaa tiistaipäivää!

Terkuin Merja

lauantai 25. syyskuuta 2010

Koukussa neliöihin

 Onpa kaunis syyskesäinen sää. Tosin en ole juurikaan päässyt nauttimaan siitä, koska tämä päivä kului taas koulunpenkkiä kuluttaessa. Tämän päivän luennon aiheena oli kulttuurit ja sisustus ja saimme paljon hyviä kirjavinkkejä. Täytyypä käydä ensi viikolla kirjastossa lainaamassa pino lukemista.

Vaikka remonttimme on edelleenkin kesken, laitan näytille taas parit kuvat. Olen iloinen, että olohuoneemmekin alkaa pikkuhiljaa hahmottua ja pidän kyllä kovasti sen nykyisestä ilmeestä. Tyynyjä, torkkupeitto, matto, telkkari yms. vielä puuttuu, mutta huonekalut ovat jo paikoillaan.

Vanha look:


Uusi look:

 

Muutoksena olohuoneessamme verrattuna entiseen on mm. se, että harmaiden nojatuolien paikalla on nykyään meidän sohvaryhmä ja yksi tuoli. Näin sohvat ovat keskellä huonetta, ennen ne olivat ikkunan edessä. Nyt meille jää kaunis maisema ikäänkuin tauluna puutarhaamme. 


Ikkunan eteen on tulossa kuvassa näkyvä penkki, joka on vielä pintakäsittelyä vailla Woodstock Decorissa. Penkki käsitellään läpikuultavan betoninharmaaksi, väri on samaa sävyä kuin ruokailutilan seinä. Alla oleva kuva ruokailutilasta (samaa tilaa näkyy hiukkasen vanhassakin olohuoneen kuvassa) on tainnut olla aiemminkin näytillä, mutta koska tykkään niiiin paljon sen uudesta ilmeestä, pääsköön kuva uudestaan näytille. Tuolla seinän harmaalla sävytetään siis myös penkki.

Sain muuten meiliä koskien noita Ikean ruokapöydän tuoleja ja meilissä kysyttiin kokemuksiamme tuoleista. Pakko todeta, että tuolit ovat olleet tosi hyvät käytössä. Niissä on mukava istua ja ulkonäkö on juuri sitä mitä haimme. Hinta oli jotain viidenkympin luokkaa, joten hinta/laatusuhde on loistava. Ainut miinus, jonka keksin on se, että emme saa huopatassuja pysymään tuolien jaloissa :)


Mr Järki kävi tilaamassa tänään olohuoneeseen maton, joka tulee olemaan harmaa WM Carpetin Cameron. Meillä on tälläkin hetkellä sama matto olohuoneessa, mutta maton koko on aivan liian pieni istuinryhmään nähden.  Halusin saman maton, koska linjat ovat nyt aika kulmikkaita olohuoneessamme ja maton struktuuri pehmentää mukavasti kulmikkuutta. Harmaa väri taas antaa särmää vaaleisiin sohviin. Nykyinen matto pääsee työhuoneeseen.


Ja niinhan siinä sitten virkkauksieni kanssa kävi, kuten Vekarus "varoitteli" edellisen postauksen kommentissa, eli koukkuun jäin. Olen nyhrännyt noita neliöitä jo yli kolmekymmentä, mutta hieman kyllä lannistuin, kun ajattelin paljonko niitä pitäisi vielä virkata. Olisikohan hyvä tavoite saada peitto valmiiksi jouluksi :)

Mukavaa viikonlopun jatkoa!

Terkuin Merja

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Karhunpoika sairastaa


Terveisiä sairastuvalta! Esikoisella on kuumetta neljättä päivää ja aivan mieletön yskä, kuopuksella on taas kummassakin korvassa tulehdus. Itselläni on onneksi vain kurkku hieman karheana ja jos jotain positiivista tilanteesta etsii, hyvä uutinen on, että sairastamme kaikki yhtä aikaa :)

Aikani kuluksi harjoittelin virkkausta, jota en edelleenkään kunnolla osaa. Vaikka muuten olenkin aika kätevä käsistäni, virkkaaminen on aina ollut haaste.Ystäväni opetti minut pari vuotta sitten kirjaimellisesti kädestä pitäen virkkaamaan, koulussa en tuota jaloa taitoa oppinut.  Kun muut virkkasivat pannulappuja, minä tein mitä eksoottisimpia eläimiä, koska työni aina kapenivat kapenemistaan yläreunaa kohden. Harmi, että ei ole jäänyt niitä otuksia kouluvuosilta säästöön :)


Uudessa 101 ideaa -lehdessä oli kiva neliöpeiton ohje, sellaista peittoa halajaisin itselleni. Tavasin ohjetta ja kaivoin virkkuukoukun ja jämälankoja esille virkatakseni koeneliön. Neliö kaipaa vielä vähän harjoittelua ja pylväästäkin minulla taisi olla ihan oma sovellus käytössä :) Kokeilusta rohkaistuneena ajattelin kuitenkin visiteerata lähiaikoina lankakaupassa hankkimassa tykötarpeita peittoa varten ja ryhtyä tuumasta toimeen.. Jotain syksyisiä värejä voisi hankkia - ruskeaa, luumua, punaista etc. Pastellisävyt saavat odottaa kevääseen.

Selaisin viikonloppuna Unelmassa aikani kuluksi vanhoja Kotiliesiä ja törmäsin taas "taitava emäntä" -palstaan. Hymyssä suin luin syyskuun vinkit ja tässä kuussa taitava emäntä toimii seuraavasti:
  • tarkistaa jokaviikkoisen työsuunnitelmansa ja -järjestyksensä sitä tehokkaasti järkiperäistäen ja entisten kokemustensa pohjalta uudelleen muokaten
  • viikonloppuna kesämökillä suorittaa inventarion ja ottaa "kokemus- ja havainto-kirjansa" mukaan kaupunkiin seuraavaa kesää sillmällä pitäen
  • valmistaa runsaasti omena- ja puolukkasäilykkeitä
  • kokeilee uusia ja herkullisia omenaleivonnaisia ja -jälkiruokia
  • tarkistaa, että juureskellari on kunnossa syksyn satoa vastaanottamaan
  • kunnostaa itselleen entisen kotiasunsa sitä piristäen tai ompelee kokonaan uuden itseään ja perhekuntaansa sulostuttaakseen
  • tarkistaa siivoussäiliön kenkien hoitovälineiden osalta
  • keksii keinoja, millä saa kuran ja lian jäämään eteiseen tai ulommaksikin
  • piristää isäntää hänelle uuden solmion tai rentouttavan kirjan hankinnalla
  • pitää kesämökillä kotipuutarhan syyskunnostustalkoot
  • keskustelee nuorten kanssa oikeasta läksyjen luvusta ja muusta aikaa ja vaivaa säästävästä opiskelutavasta
  • hankkii keittiöönsä työtä helpottavan uuden pienen työvälineen
  • järjestää perheen nuorille ja heidän ystävilleen "kaupunkiiin-paluukemut"
Jaa-a, eipä ole taas tullut juurikaan tuon listan tehtäviä toteutettua, en siis parhaalla tahdollakaan saa itsestäni taitavaa emäntää :) Mitenkäs te muut?

Luistavaa loppuviikkoa!

Terkuin Merja

tiistai 21. syyskuuta 2010

Se päivä oli iloinen


Lapset sairaana, joten kotipäivää taas vietetään. Itselläkin kurkku vähän karheana, mutta onneksi ei sen suurempaa vaivaa.. 


Hilpeä viikonloppu takana, leppoisa seura ihanien ystävien parissa piristi kummasti. Mr Järki oli sukinut Unelman juhla-asuun sillä välin, kun itse kulutin koulunpenkkiä ja oli ihana istua valmiiseen pöytään. Löysin hauskan pallovahakankaan Ikeasta ja se olikin tarpeen, koska rapujen syöminen on tunnetusti sottaista puuhaa :) 


Sain todella kauniin onnittelukukkakimpun opiskelupaikan johdosta sekä suklaata Mr. Järjen kanssa jaettavaksi. Tosin olen sitä mieltä, että Mr Järjen osuus on edelleenkin vähän liian iso, yksi rivi kyllä riittäisi ;)


Viikonloppu meni valitettavan nopeasti, varsinkin kun lauantaiyö oli pitkällä ennenkuin menimme nukkumaan. Niinpä sunnuntai oli tahmeaakin tahmeampi, enkä oikein jaksanut puuhastella Unelmassa mitään. Pihapiirissä hieman tallustelin ja löysin kauniita, mutta niin myrkyllisiä kärpässieniä. Onneksi lapset ovat jo sen verran isoja, että eivät enää koske sieniin, joten sienet saivat jäädä kaunistamaan pihaa.

Mukavaa sadepäivää! Taidanpa sytyttää takkaan tulen ja nostaa jalat pöydälle :) Juuri nyt ei tarvitse tehdä mitään.

Terkuin Merja

torstai 16. syyskuuta 2010

Punaista hiekkaa ja sen sellaista

 

Aamulla silmät sikkarassa liian lyhyiden yöunien jälkeen kurvasin työmatkalla ostamaan megasuuren laten ja rahkapullan - kylläpä piristi. Veri lähti oikein kohisten virtamaan. En malta mennä iltaisin ajoissa nukkumaan, koska kaipaan härdellin vastapainoksi omaa aikaa ja se tietty kostautuu aamuisin.

Kahvilan kassalla aamulla tapahtui kumma juttu, kun huomasin tutunnäköisen henkilön palanneen kassan taakse. Vähän sitä ihmettelin, varsinkin kun hän tokaisi tulleensa juuri äitiyslomalta. Tämän jälkeen vasta ihmettelinkin ja ajattelin, että onpa hän jättänyt pienen vauvan kotiin, kunnes keskustelun edetessä minulle valkeni, että hän on ollut poissa yli vuoden. MITÄ?? Juurihan hän lähti äitiyslomalle, kuka on varastanut minulta kokonaisen vuoden!!

 

Ja sitten tämän hetkiseen lempiaiheeseeni eli case Remonttiin. Remontista on ollut ainakin se hyöty, että löytää kauan kadoksissa olleita tavaroita. Oheiseen sydänkuppiin törmäsin yhtä kaappia tyhjentäessäni. Vilkaisu pohjaan vahvisti muistikuvani oikeaksi, olen ostanut sydämen viisitoista vuotta sitten New Yorkin reissultani Pottery Barn:sta. Onpas siitäkin reissusta aikaa, nyt sydän saa korutelineenä oivan uuden tehtävän. 

Työ/telkkahuoneemme alkaa hahmottua, harmi että en ottanut huoneesta kuvaa viikko sitten. Huone on nimittäin remontin aikana toiminut varastona ja se oli aivan täynnä kaikenlaista tavaraa. Viikonloppuna saimme viimein huoneen raivattua ja koottua hyllystön, samalla tyhjeni varastosta monta pahvilaatikollista tavaraa hyllyn syövereihin. 

Suurimman työn tein CD-levyjen kanssa; Mr Järki on musiikin suurkuluttaja ja vietin tovin jos toisenkin levyjä järjestellessä. Mr Järki oli jo latomassa levyjä hyllyyn ajatuksella ”sinne vaan, järjestyksellä ei ole niin väliä”, mutta minusta olisi kiva löytääkin joskus joku levy ilman, että tarvitsee tyhjentää koko hyllyä. Niinpä järjestelin hollille ne levyt, joita itse kuuntelen, Mr Järki voi sitten kaivaa niitä muita :) Ja juuri kun olin saanut homman valmiiksi, löytyi vielä yksi laatikollinen levyjä, joten uusiksi meni, arggggh.


Tuo Sopen hyllystö oli tosi helppo koota. Muuramen kanssa vietettiin tunti jos toinenkin, mutta tämä nousi hetkessä. Työpöytä vielä puuttuu, Sopelta on tilauksessa L-taso, joka tulee lepäämään avoimen hyllyn päällä ja sijoittuu about tuolin kohdalle. Avohyllyt ja ylätaso ovat valitettavan täynnä kaikenlaista tavaraa, niitä pitäisi vielä raivata. 

 

Telkka/työhuoneen yksi seinä maalattiin rouhella pinnoitteella, ajatuksena oli hakea ”punaisen hiekan” sävyä. Koska huoneen kalusteet ovat vaaleat, halusin yhteen seinään väriä. Tuota väriä löytyy mm. noista lattialla lojuvista tauluista, jotka pääsevät aikanaan huoneen seinille. Matto saadaan leikkaamalla pienemmäksi nykyinen olohuoneen matto ja verhoistakin on jo ajatus. Keskeneräistä, keskeneräistä siis edelleenkin, mutta yksi askel ollaan taas päästy eteenpäin ja hyvä niin.

Torstaiterkuin Merja

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Lyhyesti

 
 
 
 

Vaihteeksi kuvia taas Unelmasta, nämä kuvat ovat lastenhuoneesta. Kuvassa näkyvä kaappi on tosi kätevä, sinne mahtuu paljon tavaraa. Kummasti niitä leluja on kotoa Unelmaankin kulkeutunut :) 

 
 

Hiphei, keskiviikossa jo mennään ja lauantaina vietetään Unelmassa rapujuhlia. Oheinen kutsu on omaa tuotantoa, löysin Tiimarista hilpeitä rapuja kutsuun. Itse tosin olen lauantain opiskelemassa, joten pääsen koulun jälkeen valmiiseen pöytään. Mr Järjellä taitaa siis olla puuhakas lauantai tiedossa, onneksi hän saanee apujoukkoja hätiin :)


Tällä kertaa en jaksa tarinoida enempää, sillä kaikki energia on viime päivinä kulunut arjen pyörittämiseen. Nimittäin se mies, joka asuu täällä, on ollut reissussa koko syyskuun viikonloppuja lukuunottamatta. Niinpä tältä naiselta, joka myös asuu täällä, on vähän akut lopussa ;) Ensi viikolla onneksi helpottaa!

Terkuin Merja

tiistai 14. syyskuuta 2010

Minä ja mun koululaukku


Koulupenkin kulutus alkoi eilen ja olen aivan innoissani. Opettajat varmaankin luulivat minulta puuttuvan muutamat ruuvit, niin leveästi hymyilin koko session ajan :) No eiköhän hymy vielä hyydy, kun päästään tosi toimiin. Ainakin jos opintosuunnitelmaa on uskominen, hommia on kosolti tiedossa, mutta hyvä niin.

Kouluillan jälkeen piipahdin Akateemisessa Kirjakaupassa, koska halusin ihan ikioman penaalin. Seikkailin "heloukittyjen" ja "topmodelien" viidakossa ja hetken jopa harkitsin "heloukittyä". Tuumin kuitenkin, että ehkä se ei ole oikein katu-uskottava ja lopulta löysin kuvassa näkyvän ihanan pehmeän mokkaisen ja lemppariväriäni olevan penaalin. Koululaukun olen saanut hääpäivälahjaksi mieheltäni ja Mr Järki toi minulle myös työmatkaltaan tuliaiseksi kaksi pirteän punaista kouluvihkoa. Eli hyvin ollaan varustauduttu tuleviin koitoksiin.

Kuten taisin viime viikolla mainita, vietin ystäväni kanssa perjantaina vapaapäivää Porvoossa. Sää oli erityisen lämmin ja Vanhassa Porvoossa tunnelma oli kuin heinäkuussa. Turisteja oli paljon liikkeellä ja kaikilla oli hymy herkässä.


Kiertelimme ystäväni kanssa sisustuskauppoja, mutta mitään erityistä ei löytynyt. Paras anti oli minun makuuni Våga-liikkeessä, josta ostin itselleni sydänkorun. "Våga" kuvaa mielestäni hyvin hyppyäni tuntemattomaan ja koru symboloikin minulle uutta elämänvaihettani. Myös Ihana Livingistä tarttui pari pikkujuttua mukaan. Tuon tiskirätin teksti kolahti :)


Iloinen päivä jatkui iloisella illalla kaupungilla ja ehdimme viimein katsomaan Sinkkuelämää 2 -leffan. Vankkumattomana Sinkkuelämää-fanina on kyllä pakko todeta, että leffa oli pettymys. Sarja oli aivan loistava, leffan ykköosa hyvä, mutta jatko-osa surkea :( 

Onneksi seura oli iloista ja jatkoimmekin ystävieni kanssa iltaa leffan jälkeen maukkaan ruoan ja juoman ääressä tuntitolkulla turisten ja poristen. Ilta päättyi Tornin ateljee baariin, josta on loistonäkymät kaupungin yli. Googletin muuten huvikseni ko. paikan, enkä tiennytkään, että se on ollut olemassa jo vuodesta 1951. Paikasta myös kirjoitettiin, että jokaisen kannattaisi käydä katsastamassa se kerran elämässään. No onpahan tullut katsastettua useammankin kerran ;)

Nyt jatkan Innon katselua. Pidän kovasti Markon sisustuksista, kiva että hän palasi ohjelmaan.

Tiistaiterkuin Merja