Kesälomalla

Nyt alkoi kesäloma :) Kohta kurvaan kaupungille kampaajalle ja sitten juhannuksen viettoon Unelmaan. Paluu arkeen tapahtuu vasta 10.8., joten edessä on pitkä kuuma kesä!


Terassi valmistui juuri parahiksi juhannusta varten. Pöytä näyttää kuvassa hassun pieneltä, koska terassi on aikaste iso. Pöytä on kyllä ihan reilun kokoinen, koska pienemmillä tuoleilla sen ympärille mahtuu 12 henkilöä syömään. Hmm, täytynee hieman "sisustaa" terassia ja istuttaa pensaita sen ympärille. Siinä onkin sopivaa pientä puuhaa lomapäiviksi.

Iloista ja aurinkoista (toivottavasti!) kesää kaikille! Nauttikaa kesästä ja ladatkaa akkuja. Palaamisiin viimeistään elokuussa :)

Lomaterkuin Merja

Lauantain löpinät

Liikunta on kyllä lääke moneen asiaan. Tämä viikko on ollut kovin alavireinen, mutta eilinen salitreeni piristi mukavasti. Olin salilla peräti 2½ tuntia, siinä ajassa ehdin kuntopyöräillä, tehdä hyvän lihastreenin ja lopuksi juosta 40 min juoksumatolla. En ole ennen juossut matolla, koska olen pelännyt sotkeutuvani jalkoihini, mutta juoksu sujuikin hyvin ja se tuntui tosi nautinnolliselta. Jäin koukkuun ja aion jatkossa juosta enemmänkin matolla :)

Meidän piti lähteä eilen Unelmaan, mutta viileä sää latisti lähtötunnelmat. Päätimme siis hoitaa asioita kotosalla ja ajoimmekin tänään Karjaalla hakemassa tilaamani räsymatot Mattobaakarista. Matot ovat aivan ihania, laitan niistä kuvaa, kun saan ne Unelmassa lattioille.

Koska Mattobaakari sijaitsee Fiskarsin lähistöllä, päätimme ajaa samalla reissulla sinne. Söimme lounasta "Värssyssä", jossa palvelu oli erinomaista ja ruoka loistavaa. Valitsin päivän kalan, joka oli nieriää, enkä muista koska viimeksi olisin syönyt yhtä hyvää ruokaa. Jälkkäriä nautimme Petris Chokolatier kahvilassa. Kakkuvalikoima oli laaja ja meillä olikin vaikeuksia valita mieleinen jälkkäri - olisin voinut maistaa jokaista kakkupalaa ;) Päädyimme lopulta valkosuklaa-vadelmakakkuun ja suklaa-banaanikakkuun ja kumpikin niistä vei kielen mennessään. Terveisiä Ninalle, oli kiva nähdä pitkästä aikaa!


Ohessa vielä parit kuvat Unelmasta. White on White:sta äskettäin ostamani tabletit sopivat loistavasti keittiön pöydälle ja myös lamppu oli hyvä hankinta työpöydälle. Huomenna ajamme Unelmaan hyväksymään talon maalausurakan, väri on tosi hyvä. Olen iloinen, ettemme vaihtaneet väriä siniharmaaksi vaan pitäydyimme vihreässä. Huomenna näen viimein valmiin lopputuloksen :)

Mukavaa lauantai-iltaa!

Terkuin Merja

Villa Carlotta

Como-järvellä on aivan ihastuttava paikka nimeltään Villa Carlotta. Ehdottamasti worth visit, jos sinne suuntaan eksyy.

Villa rakennettiin 1600-luvun loppupuolella rikkaalle milanolaisperheelle nimeltä Clerici. Tämän jälkeen villalla oli yksi omistaja, kunnes vuonna 1843 Villa myytiin Hollannin prinsessa Mariannelle. Marianne antoi Villan häälahjaksi tyttärelleen Carlotalle, josta Villan nimi juontaa juurensa.






Carlotan aviomies Georg II oli intohimoinen puutarhuri ja hän loi loisteliaan puutarhan. Pihapläntin koko on vaivaiset 70 000 neliömetriä, joten tontille mahtuu pensas jos toinenkin.

Georg teki puutarhaan erilaisia alueita ja tunnetuimmat näistä lienee rodo- ja atsalea-alueet. Keväällä pensaat puhkeavat kukkaan ja rinteillä on oikea kukkameri. Valitettavasti ko. pensaat eivät enää kukkineet meidän siellä ollessa, mutta näin valokuvan, jossa pensaat ovat loistossaan ja rinne näytti aivan uskomattoman kauniilta. Kyseisiä pensaita on lukemattomia, satoja, jopa tuhansia, pelkästään eri lajikkeita on n. 150 kpl.




Puutarhassa on myös kiviosio, bambupuutarha, ruusuja, ruusuja ja ruusuja, lukuisia harvinaisia kameliapensaita, sitrustunnelit jne. Näimme vain osan puutarhasta, kaikkialla oli niin paljon pensaita, puita, kukkia ja kasveja, enkä valitettavasti tunnistanut kasveista murto-osaakaan. Paikka olisi puutarha-asiantuntijalle taivas. Hän tunnistaisi harvinaisuudet ja ymmärtäisi niiden arvon - tavallinen pulliainen voi vain ihmetellä ja ihastella :)

Myös Villan sisätilat olivat huikaisevat. Huone toisensa jälkeen oli täynnä patsaita ja tauluja sekä perheeltä jääneitä museoituja huonekaluja. Terassilta oli aivan uskomattomat näkymät järvelle ja vastapäiselle rannalle. Sääli että Carlotta kuoli vain 23-vuotiaana, eikä hän päässyt nauttimaan kaikista näistä ihanuuksista. Villa kuitenkin pysyi Georgen suvun hallussa aina I maailmansotaan asti.






Ohessa kuvakavalkaadi pihasta ja puutarhasta. Laituri on aivan Villan edessä ja voin vain kuvitella, miten vieraat ovat saapuneet Villaan upeilla veneillään. Villan vierailumme aikana historian lehdet kahisivat ja taas kerran toivoi, että seinät osaisivat puhua!

Iloista kesäkuun ensimmäistä viikkoa :)

Terkuin Merja