torstai 17. maaliskuuta 2011

Onnistumisen iloa!



Heti alkuun kiitos ihanalle Louiselle tunnustuksesta. Myönnetään, olen tosi "huono" tunnustusten kanssa, enkä niitä yleensä saa laitettua tänne blogiini näytille, mutta olen iloinen niistä jokaisesta. Joten kiitos kaikille blogitunnustuksen antaneille, olette loistoblogikavereita!

Kuten olen joskus aikaisemminkin kirjoittanut, minä ja virkkuukoukku emme ole olleet ystäviä. Meillä on viha-rakkaussuhde, joka alkoi jo ala-asteiässä. Kun muut virkkasivat pannulappuja, minun "lappusista" tehtiin milloin mitäkin. Laput kapenivat niin paljon yläreunaa kohden, että niistä sai esim. tosi kivoja hiirulaisia ;) Ope taisi unohtaa kertoa minulle, että kannattaa virkata jokainen silmukka, jos aikoo saada neliön aikaiseksi :)

Katselen kadehtien muiden virkkausihanuuksia  ja varsinkin taitavan ystäväni työt ovat uskomattoman kauniita. Huokailin aikani, kunnes ystäväni lupasi opettaa minua kädestä pitäen virkkaamaan. Ja opin kuin opinkin virkkauksen jalon taidon pari vuotta sitten, kiitos kärsivällisen ystäväni. Sittemmin olemme virkkuukoukun kanssa tutustuneet pikkuhijaa toisiimme ja nyt olemme jo aika hyviä kavereita.

Osaan virkata kukan, sydämen ja isoäidinneliön, mutta huom! ohjeesta. Kutominen on minulle helppoa ja luontaista, enkä välttämättä tarvitse edes ohjetta vaan sovellan päästäni. Virkkaaminen ei todellakaan mene noin! Minulla on pakko olla tarkka ohje ja ennen aloitusta minun täytyy vielä tankata, mitä lyhenteet tarkoittavat. Kjs, kjs-kaari, ps, puolip jne.. Nämä kaikki ovat minulle ihan täyttä hepreaa :)


No mutta kuten sanottu, alan päästä sinuksi virkkuukoukun kanssa ja tzä-däm, ensimmäinen pipa on valmis. Tämän virkkasin ihan "omilla ohjeilla" päästäni ja heti ensimmäinen onnistui. Jipii, jipii, jipii!! Koin ihan uskomattoman onnistumisen elämyksen, kun pipo valmistui ja se oli jopa aivan sopiva kuopukselle. Kuopus sai siis pirteän kevätpipon. Esikoinen tilasi myös itselleen pipon, mutta se on vielä suunnitteluosastolla ;)

Lukijamittari pyörähti yli kahden sadan ja sen kunniaksi voisin laittaa blogiini ensi viikolla kilpailun. Sitä ennen kuitenkin pieni viikonloppuirtiotto, siitäkin lisää ensi viikolla.

Voikaa hyvin ja nauttikaa auringosta!

Terkuin Merja

21 kommenttia:

Heidi kirjoitti...

Pirtsakka pipo! Aurinkoista viikkoa sinulle :)

Vekarus kirjoitti...

Söpö pipo! Ihanat värit!

Voi että oli ihana katsella edellisen postauksen kuvia, tuli mieleen oma matka samalle alueelle. Paljon jäi vain näkemättä, joten uudelleenkin voisi mennä...

Jessika kirjoitti...

ihana, onnistumisen iloa minunkin blogissani :)

Marika kirjoitti...

Tulipa kiva pipo :) keväiset värit ... Virkkaaminen on kyllä mukavaa ajanvietettä.

Nonna kirjoitti...

Ihana pipo! Tässäpä hieno tarina niille, jotka väittävät, että eivät koskaan voi oppia virkkaamaan! Ja kun virkkaa enemmän, oppii myös soveltamaan ja tekemään ilman ohjeita. Virkkuussa on se kiva, että purkaminen on helppoa!

Mukavia virkkuuhetkiä. Täällä virkataan myös ja ilman ohjetta!

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Onnea onnistumisesta!!

Tingeling-Maija kirjoitti...

Aaaw, siitähän tuli täydellinen!! Siulla se on taito hyppysissä =)
Aurinkoista viikonloppua!! Myöt lähetään nauttimaan auringosta pohjoseen =O*

Virpi kirjoitti...

Tosi söpö pipo! Minulla vähän sama juttu noiden virkkausten kanssa. Osaan kyllä kun vain hermot kestäis ;) Mukavaa viikonloppua!

Louise kirjoitti...

Ai että omilla ohjeilla....olet taitava! Loistava tulos!

päivi kirjoitti...

Söpöinen pipo!
siitä tulee ihan jo kesä mieleen,
niin herkku värit!
iloa loppuviikkoosi<3

haliterkut
Päivi

Merja K kirjoitti...

Kiitos Heidi, aurinkoa myös sinne!

Vekarus, maailmassa on niin paljon ihania paikkoja ja jo niissä käydyissäkin olisi vielä katsomista, eikö?

Dark angel, täytyykin käydä kurkkaamassa blogiisi

Merja K kirjoitti...

Marika, virkkaaminen on tosiaankin kivaa, varsinkin kun se nyt sujuukin ;)

Nonna, näin on, kyllä vanha koirakin oppii vielä uusia temppuja :)

Kiitos Irmastiina

Merja K kirjoitti...

Tingeling-Maija,ihanaa lomaa teille!

Virpi, minustakin siitä tuli aika söpö.

Louise, jep ja olen aika ylpeä, että osasin :)

Päivi, haliterkut myös sinne suuntaan!

Rilla kirjoitti...

Ihana pipo!! EN osaisi, yhtään. Mulla mielessä vaan, miten hankalaa tuo virkkaaminen oli. Tein aina jumalattoman pinkeää :)

Tsemppiä lopputyöhön!

Merja K kirjoitti...

Heips Rilla, kiitos, tsemppiä tarvitaan, olen pakertanut työtä yötä myöten :)

Sari kirjoitti...

Tosi hyvännäköinen pipo! Mä olen virkannut ja kutonut aina, mutta aina selvästi mallista. Mitään teenpäs tämän tästä vain, ei tule aikaiseksi tästä osoitteesta....
Hyvää viikonloppua1

Teija kirjoitti...

Tosi kaunis malli ja väritkin!

Mia kirjoitti...

Ihana pipo!
Minä en osaa virkata YHTÄÄN!
Kadehtien olen katsonut lastenvaateblogeista kauniita virkattuja pipoja..
Viime postaukseesi sen verran, että olipa mielenkiintoinen aihe. Ollaan meinaan varattu kahdeksi viikoksi lomahuvila kesällä. Samoja paikkoja tarkoituksena käydä..=)

Krisse kirjoitti...

Kiva pipo..mie aina innostun kun näen tuollaisia...taian virkata laosenlapselle...

Merja K kirjoitti...

Sari, minäkin olen aiemmin ollut "ohjeihminen", mutta yllättäen löytänut luovan puolen itsestäni :)

Teija, kiitos!

Christina, loistovalinta, paikka on ihana, upea, mahtava.... Sanat eivät riitä kuvailemaan :)

Krisse, noissa pipoissa on myös kiva juttu se, että ne valmistuvat niin joutuisasti

Intianminttu kirjoitti...

Ihanan karkkivärinen pipo ja nättiä, tasaista virkkausjälkeä!!1