Virkkuukoukku on käynyt kuumana Tampereen reissumme jälkeen ja olen virkannut erilaisia purkkeja (vai miksi näitä nyt sitten nimittäisikään??).
Kuten olen jo ziljoonaan kertaan maininnut täällä blogissa, olen ollut aivan toivoton virkkaaja. Niinpä ilahtuneena huomaan, että taidot ovat karttuneet ja nyt sujuu jo tällaistenkin tekeminen. Repertuaarini kuuluuvat siis nykyään isoäidinneliöt ja purkit, jipii!
Ja lisää on tulossa (toivottavasti), tapaan nimittäin lähiaikoina huipputaitavan ystäväni ja takataskussani on pari lankakerää. Aion pyytää ystävääni opettamaan minulle pari virkkausjuttua, katsotaan oppiinko vanha koira vielä uusia temppuja ;) Taitoshopista tarttui trikookuteen lisäksi mukaan heijastinlankaa ja toiveissa olisi tietynlainen heijastin - iltojen pimentyessä heijastimelle olisi pian käyttöä.
Tulimme juuri mustikkametsästä ja tunnin saaliina oli viisi litraa mustikoita. Huomenna täytyy päästä uudestaan, niin paljon mustikoita jäi vielä mättäisiin. Tosin huomenna menen yksin, muun perheen kärsivällisyys ei oikein riitä poimintatalkoisiin ;)
Mukavaa kesäviikonlopun jatkoa!
Terkuin Merja
Mukavaa kesäviikonlopun jatkoa!
Terkuin Merja
27 kommenttia:
Voi että kun osaisi itekin virkata näitä, nää on niin sulosia! :) Ja mitkä värit näissä, aika herkku.
Mukavaa lauantai-iltaa sulle!!!
Kerrassaan söpösiä ja virkkaus on tosi terapeuttista :)
Hienoja!!:) Osaisinkohan minäkin!En muista virkanneeni ala-asteen jälkeen!:D
Hurmaavaa! Kyllä sinäkin olet sitten taitava, vanha koira =D (jos saan näin tuttavallisesti kirjoittaa)
Virkattu heijastinkin kuulostaa oikein tarpeelliselta. Munkin piti mennä tällä viikolla mustikkametsään, mutta unohdin!? Asia täytyy korjata kunhan saadaan Siirin synttärit pakettiin.
on kyllä ihania, itsekin olen juuri opetellut virkkaamista ja neulomista, eli siis mitä noihin käytetään ja minkäkokoista koukkua:)
Senni, ruskea ja vaaleanpunainen on minun lemppariväripari :)
Sarppu, samaa mieltä, virkkaus on tosi terapeuttista. Tosin viime aikoina olen löytänyt juoksemisen iloa ja se on vielä parempi päännollaustapa ;)
Nina, varmasti osaat. Hanki iso koukku ja kudetta, niin saat nopeasti valmista
Hanni, tietty voit noit sanoa, mehän ollaan hyviä tuttuja :) Ja kohta päästään taas saman myyntipöydän ääreen :)
Darkangel, käytin näissä trikookudetta, jota hankin Tampereen Taitoshopista. Ruskea on vähän ohuempaa ja sitä virkkasin vitosen koukulla. Vaaleanpunainen on taas aika paksua ja sitä virkkasin kasilla.
Kauniita! Mä oon kans innostunut isöäidin neliöistä ja afrikkalaisista kukista.
Kivoja! Ihanat värit kopissa! Meilläkin kymppi litraa kerättynä mustikoita. Vatut pitäis vielä poimia!
Ah miten söpöjä!
Kivaa iltaa :)
Hienoja purkkeja ja ihana väriyhdistelmä: harmaa ja vaaleanpunainen!
Noita on tosi ihana virkata. Minä olen tehnyt itsekkin muutaman mattojen lisäksi.
Voi kun tietäisin täälläkin mustikkapaikkoja, taidetaan meillä ostaa ensi talvena mustikat kaupasta :(
Suloisia ,just mun mielivärejäkin! Mulla taidot riittää vasta niihin isoäidin neliöihin, mutta ystävä on luvannut mullekin pikakurssin pitää ;D
Ompa ihania koreja, miekin oon innostunut tekemään tuollaisia:) Ja kiva blogi muutenkin!
Kauniita virkkauksia, kunpa mäkin osaisin...
Hyvää sunnuntaita!
Jännityksellä ootan tätä uutta virkkausoppia ja siitä siis postausta! :) Hienoja on korit, pitäis itelläki ryhdistäyty virkkausrintamalla!:D
Piompu, afrikkalaiset kukat kuullostavat mielenkiintoisilta, millaisiakohan ne ovat?
Mari, minäkin yritin löytää vattuja, mutta niitä ei harmikseni enää tutulla paikalla ollutkaan :( Täytyy siis tyytyä mustikoihin
Hanni, iloista sunnuntaita :)
Kultsin kämppä, mun lempparivärit vaot nuo kaksi!
Mia, mustikoita on ihan hirmuisesti ainakin täälläpäin. Kun vaan aika riittäisi niiden poimimiseen..
Riitta, taitavat ystävät ovat kullanarvoisia :)
Katsuja, kiitos!
Liisa, kivaa sunnuntaita sinnekin suuntaan!
Saila, yritän oppia, katsotaan kuinka käy ;)
Kauniita. Itse olen myös tehnyt juuri samanlaisia, ja vielä vaaleanpunaisesta kuteesta. Nyt on vielä kesken musta matto. :) Kiva kun tulee valmista niin nopeaa :)
Ihania virkattuja pussukoita olet tehnyt! Suloiset värit!
Taidot kyllä kehittyy käsitöitä tehdessä, sehän on selvä! :)
Ja innostunut mieli on paras apu uusien asioiden opettelussa, joten kyllä se vanhakin koira oppii ;)
Minä tunnustauden myös melko kehnoksi virkkailijaksi, mutta jotakin pientä sitä omaksi ihmeekseni joskus syntyy.
Mukavaa sunnuntaita! :)
Hei! Suloisen värisiä virkatuja koreja. Minä en ole koskaan erikoisemmin jaksanut innostua virkkaamisesta.
Olipa mukava kuulla kehuja kotikaupungistaan.Itse sitä tahtoo katsella tylsistyneenä, aina tätä samaa.....jne. Ikänsä Tampereella asunut. t Riitta
seuraan blogiasi, harvoin kommentoin, omaa mulla ei ole.
Heippa. Olen vieraillut täällä satunnaisesti ja nyt kävin kirjaamassa itseni lukijaksi. Tätä korimaniaa on liikkeellä näköjään muuallakin ;)Mä olen värkännyt paperinarusta koreja viime aikoina. Tervetuloa vierailulle Wanhat Päivät blogiini.
Terveisin Heidi
Kivat korit. Koulumuistoissani olin se toivoton tapaus, jolla käsityötunnilla virkatut tossut olivat eri paria ja yleensä paksummasta langasta kuin muilla... Löysin virkkauksen pari vuotta sitten uudestaan. Todella rentouttavaa, kunhan en valitse mitään liian monimutkaista:)
Hei kaikille ja kiitos kivoista kommenteista :) Mukavaa maanantaita!
Hei, löysin blogisi Valkoisella verannalla blogin kautta ja ihastuin. Niinpä päätin jäädä lukijaksi :)
Virkatut korit on aivan mahtavia. Olen itsekin virkkailut vastaavia.
Hyvää alkanutta viikkoa ja ihanaa elokuuta!
-sellariina-
Tervetuloa mukaan Sellariina, kiva nimimerkki sinulla :)
Hei! Käypäs kurkkaamassa blogistani tyynyä jonka virkkasin afrikkalaisista kukista. Siellä on myös linkkinä ohje. Se on mun mielestä yhtä helppo kuin isoäidin neliö tai ehkä vielä helpompi.
Kiitos vinkistä, käyn kurkkaamassa :)
Lähetä kommentti