Kranssitehtailua osa I

Kranssien väkertäminen on yksi lempipuuhistani. Varsinkin menneinä vuosina, kun kävin käsityöläisten joulumyyjäisissä, tein kransseja kymmenittäin. Suosikkini oli ja on edelleenkin meriheinäkranssi. Teen kranssin siten, että päällystän styrox-pohjan ensin meriheinällä. Otan vähän kerrassaan heinää, asettelen sen pohjan päälle ja kiepautan heinän kiinni ohuella rautalangalla. Välillä olen käyttänyt vihreää ompelulankaakin ja se on myös toiminut ihan hyvin. Laitan meriheinää useamman kerroksen, jotta styrox-pohja peittyy tasaisesti.

Kun pohja on valmis, kiinnitän haluamiani koristeita kranssipohjaan kuumaliimalla. Rautalangoitan koristeet ensin, jotta ne kiinnittyvät pohjaan paremmin kiinni. Mm. viinipullokorkit ovat kivoja ja korkkien ympärille sitaisen usein vielä nauhan lisäsomisteeksi. Myös kanelit, pähkinät, kävyt, omput tms. ovat kivoja kranssikoristeita.

Meriheinäkranssien lisäksi tein helpon ja nopean tuijanoksakranssin sekä sammalkranssin. Kävin leikkelemässä tuija-aidastamme oksia, jotka kiinnitin ohuella rautalangalla paksummasta rautalangasta tehtyyn pohjaan. Tilda-nauhasta koriste ja se oli siinä.

Sammalkranssin kanssa ähelsin vähän pidemmän aikaa, pelkän pohjan tekemisessä meni tovi jos toinenkin. Tein pohjan sanonomalehdestä ja elmukelmusta, jonka päälle asettelin sammalen ja kiinnitin ohuella rautalangalla. Myös nämä koristeet kiinnitin kuumaliimalla.

Tässä siis kranssitehtaani ensimmäiset tuotokset. Lisää on työnalla, laitan niistä kuvia tuonnempana. Mm. edellisessä postauksessa ollut havukranssi joutuu tuunauksen kohteeksi, lisään siihen vielä muutamia juttuja. Palaamisiin siis!

Maanantaiterkuin Merja

Sweet hearts

Viikonloppu tuli ja melkein jo menikin ja jos ei muuta, niin ainakin olen viihtynyt lieden ääressä. "Taitavan emännän" palsta on siis meikäläisen osalta tehnyt jo tehtävänsä ja olen kuin olenkin kunnostautunut kotitöissä :)  

Luulenpa, että seuraava "hurahdukseni" kohde on leivonnaiset. Olen tehnyt pikeeriä ja spritsannut, ne ovat asioita, joita en jokin aika sitten tiennyt olevan olemassakaan. Pikeeri ei tosin oikein onnistunut, siitä taisi tulla liian nestemäistä. Jos täällä käy lukijoina pikeerin taitajia, pliis laittakaa vinkkejä, miten pikeerillä saisi tehtyä kauniita kuvioita tai kirjoitusta pipareihin.

Hankin vähän aikaa sitten Ulla Unelman "Juhlaleivonnaisia" kirjan. Kirja on täynnä ihanuuksia ja halusinkin isänpäivän kunniaksi kokeilla kirjan ohjeita. Teimme lasten kanssa sydänleivonnaisia ja näistä ei kyllä kaloreita puuttunut. Päällinen on marsipaanista, yritin etsiä sokerikuorrutetta, mutta sitä ei meidän lähikaupasta löytynyt. Täytyy jatkaa etsintöjä, en ole oikein marsipaanin ystävä. 

Värjäsin marsipaanin elintarvikevärillä ja pursotin marsipaanin päälle "viivat" valkoisella sulatetulla suklaalla. Kirjoitustakin yritin, mutta se ei ihan vielä onnistunut. Täytyy jatkaa harjoituksia.

Tämä päivä on siis kulunut enimmäkseen keittiössä, mutta eilen olimme kahden pikkusankarin synttäreillä. Tein nopsasti ennen lähtöä kortit Tilda-papereista ja ko. paperit ovat edelleenkin suosikkejani, koska niistä saa hetkessä ideoitua kivat kortit. 

Synttäreillä oli tietty herkkuja tarjolla  ja makeaa onkin tullut syötyä mahan täydeltä tänä viikonloppuna. Huh, ihan heti ei tarvitse karkkipussia rapistella, herkkukiintiö taitaa olla toistaiseksi täynnä.

Nyt poistun takavasemmalle saunaan. Iloa uuteen viikkoosi!

Terkuin Merja

Perheparlamentin kokoontumisajot

Selailin taas aikani kuluksi vanhoja Kotiliesiä ja törmäsin jo vanhaan tuttuumme eli "Taitavan emännän" palstaan. Lähetin Kotilieden toimitukseen kysymyksen, josko he pystyisivät kaivamaan jostakin tiedon, onko tämä palsta kirjoitettu tosissaan :)

En ole vielä saanut vastausta, mutta suupielet veti hymyyn taas nämä marraskuun vinkit. Marraskuussa siis taitava emäntä toimii seuraavasti:

• kohentaa ammattitaitoaan "kikkakursseilla" ja ammattikirjallisuutta tutkien
• laatii yksityiskohtaisen joulunvalmistelusuunnitelman perheparlamentin istunnossa
• kokeilee ravitsevia ja halpoja pataruokia sekä uudenmakuisia lämmittäviä keittoja
• antaa kuopuksen kerrankin leipoa vehnästaikinasta erilaisia luomuksia sydämensä halusta
• ompelee itse tai ompeluttaa perheen nuorimmalle uuden joulujuhla-asun viimevuotisen pieneksi käyneen perintöpuvun tilalle
• kunnostaa säilö- ja komerotarkastuksessa tehdyt vaatelöydöt kummikerhoa tai joulupataa varten
• innostaa nuoria suunnittelemaan ja valmistamaan itselleen viihtyisän ja lämpimän kotiasun
• hankkii uuden värikkään pöytäliinan ja lautasliinat ateriahetkien piristykseksi
• pehmentää perheen pinnatuolit iloisenvärisin irtotyynyin
• huolehtii ulkomaille lähetettävistä joulutervehdyksistä
• haluaa olla naapurin emännän uskottu kaiken touhun lomassa
• ei unohda aukaista radiota piristävästä pakinasta tai kuunnelmasta nauttiakseen

Varsinkin tuo perheparlamentti kuulostaa minusta hyvältä idealta. Mr Järki on menossa tänään "poikien" saunailtaan, mutta taidanpa ilmoittaa, että meillä tehdään tänä iltana joulunvalmistelusuunnitelma perheparlamentin istunnossa ja saunailta jää valitettavasti väliin. Eikös olekin hyvä idea ;)

Pitkään markkinointia tehneenä minua kiinnostaa vanhoissa lehdissä mainokset. Monta tuttua brändiä ja tuotemerkkiä on mainostanut jo vuonna 1963, yllä muutama esimerkki marraskuun lehdestä.  Varsinkin tuossa Valion mainoksessa on hauska teksti:

Osaatteko Te lähestyä juustoa oikein - kaikilla viidellä aistillanne? Katselkaa juustoa tarkoin, koetelkaa sitä, haistakaa sitä, maistakaa sitä palanen kitalakeanne vasten ja kuunnelkaa sitä. Sillä on valtavasti hauskoja, vanhoja tarinoita kerrottavana. Juusto on seuraruokaa, hyvien ystävien herkku, koko perheen yhdysside. Juusto on iloinen arkipäivä, onnistunut vierasvara, mainio juhlaruoka. Se on herkkujen herkku!

Siis miten mainio teksti. Kunpa vieläkin "copytettaisiin" mainostekstejä tällä tavalla :)

Kranssitehdas vaihtuu tuota pikaa piparitehtaaksi. Kunhan saamme Mr Järjen ystävineen jaloista pyörimästä, käynnistämme lasten kanssa piparitalkoot. Jääkaapissa odottaa kilo taikinaa, joten eiköhän siitä yksi tönö ja kasa pipareita saada aikaiseksi.

Iloista viikonloppua!

Terkuin Merja

Unelman hiiltynyt hirsitupa

Villa Unelmasta taas vaihteeksi pari kuvaa ja sanaa. Tällä kertaa kuvia suosikkihuoneestani eli tuvasta. Ja koska blogiini on tullut paljon uusia lukijoita, kirjoitan pari sanaa tämän huoneen "historiasta". Teille, kenelle tämä on tuttua juttua, hypätkää yli :)

Kun me ostimme Unelman kolme vuotta sitten, tuvan seiniä peittivät tapetoidut levyt. Meillä oli ajatuksena repiä levyt pois ja korvata ne vaalealla laudoituksella. Yllätykseksemme levyjen alta löytyikin upeat vanhat hirret, joita emme raaskineet laittaa piiloon. Hirret on tuotu jostakin tälle paikelle ja ne ovat todennäköisesti 1800-luvulta savupirtistä , siksi ne ovat niin hiiltyneet. Hirret ovat mielestäni upeat! Tupa ja työhuone ovat talon vanhaa osaa, joka on rakennettu 1910-luvulla,1950-luvulla kunnanlääkäri laajensi talon nykyiseen kokoonsa.

Tupa on ehdottomasti lempipaikkani talossa. Leikittelen usein ajatuksella, mitä kaikkea hirret ovat kuulletkaan ja nautiskelen olostani tuvan kiikkustuolissa. Lisäksi olen varma, että talolla on oma lempeä kummituksensa, Amelia nimeltään :)

 

Vanhan ikkunan paikalle tehtyyn vitriiniin (tämäkin kolo löytyi siis seinälevyjen alta) olen kerännyt erilaisia esineitä. Suurin osa niistä on Mr Järjen vanhemmilta saatuja ja suvussa kulkeneita, niillä on siis tunnearvoa kovasti.

Tuvan tunnelman lisäksi plussaa on sen koko. Meillä on siellä "normikäytössä" 2,5 m:n pöytä, mutta jatkopaloilla saamme siihen metrin pituutta lisää. Ja tuon kokoisenakin pöytä mahtuu tupaan hyvin. Entisillä omistajilla oli pöytä laitettuna toisinpäin eli poikittain meidän pöytään verrattuna. Pitäisikin joskus kokeilla, miltä se näyttäisi.

Semmottii tällä kertaa. Nyt jatkan kranssitehtaani kimpussa. Keittiömme lattian on vallannut meriheinä, sammal ja havut. Tuotoksista kuvia tuonnempana.

Torstaiterkuin Merja

Olohuoneen muutos

Viimein saimme kuin saimmekin olohuoneen valmiiksi, kun tilaamamme matto ja laskarit tulivat sekä löysin sohvalle mieleisiä tyynyjä. Kukalle pitäisi löytää vielä korkeampi ruukku, teräksen värinen tai valkoinen sellainen, mutta se ei nyt ole hankintalistalla kuitenkaan ensimmäisenä.

Tällaiselta olohuoneemme näytti ennen

Ja nyt näyttää tältä 

Olen kyllä tosi tyytyväinen. Ja vaikka ulkonäöllisesti muutos on iso, vielä isompi se on akustiikan osalta. Olohuoneen katto nousee viiteen ja puoleen metriin ja kun on kyseessä kivitalo, kaikuminen on ollut suuri ongelma. Niinpä kattoon asennettiin kauttaaltaan akustiikkalevyjä, jotka ruiskutettiin rapatun näköiseksi, muutosta entiseen kattoon ei siis huomaa. Levyt ovat ihan loistavat, kaikuminen on hävinnyt kokonaan. Ennen varsinkin lastensynttäreiden jälkeen, päässä soi suloinen kakofonia, mutta nyt levyt imevät kaiken kaiun. 

Myös seinien väri vaihtui. Väri oli ennen maalarinvalkoinen, joka taittuu kovasti harmaaseen. Nyt se on Tikkurilan Kalla-sävy, joka on pehmeä, huomattavasti kirkkaampi kuin maalarinvalkoinen, mutta sävynä kuitenkin lämmin.

 

Lempipaikkani olkkarissa on harmaa nojatuoli, johon on mukava käpertyä kirjan kanssa ja nauttia takan loimusta. Takkahormin kanssa oli ongelmia viime talvena, eikä takkaa voinut  polttaa lainkaan, mutta nyt vika on korjattu ja niinpä nautin takan lämmöstä melkein joka ilta.

Sytytän myös iltaisin runsain mitoin kynttilöitä, koska ne luovat niin ihanaa tunnelmaa.

Onpa mukavaa, että tänään satoi lunta. Tuuli oli aika pureva, mutta kun veti pipon kunnolla korville, hyvin tarkeni. Valitettavasti lumi-ilo oli kovin lyhytaikainen, lisää lunta, pliiis :)

Tiistaiterkuin Merja

Pikavisiitti Unelmassa

Käväisimme eilen päiväseltään Unelmassa. Mr Järki haki ystäviltämme pakastimen Unelmaan (kiitos A & H!!) ja samalla merkkasimme tänä talvena kaadettavia puita. Pakastimen hakureissu kesti useamman tunnin ja sillä välin sytytin Unelmassa kymmeniä kynttilöitä ja nautiskelin.

Kaivelin joutessani Unelman kaappeja ja komeroita ja löysinkin olohuoneeseen vähän "punaisempia" tyynyjä esille. Suurin osa tyynyistä on GG:n mallistoa, punainen on viime vuoden Pentikin joulualeostos.

Aurinko paistoi kauniisti ja harmittelinkin, että visiittimme jäi niin lyhyeksi. Täysin vapaat viikonloput ovat tiukassa tällä hetkellä,  koska minulla on usein lauantaisin koulua sekä esikoisella treenejä ja pelejä. Siksi Unelma-reissut ovat olleet aika harvinaisia viime aikoina ja talowanhus hytisee yksikseen.

Nyt yritän keskittyä harjoitustyöhöni, jonka aiheena on asumisen esteettömyys. Paljon on tullut esille uusia asioita, joita ei tule ajatelleeksi, kun on vielä nuori ja terve. Esim. oma kotimme ei ole kovinkaan esteetön ja sellainen asia ei ole koskaan tullut mieleenikään..

Iloista alkavaa viikkoa! Ihanaa, että aurinko paistaa taas!

Maanantaiterkuin Merja

Äiti on vähän väsynyt

Aika jähmeää lauantaipäivää rouva on täällä viettänyt, koska eilinen hauska ilta venähti aika myöhään tai itse asiassa aikaiseen, miten sen asian nyt ottaa :) Olin ystäväni kanssa hyötyliikkumassa ravintolan tanssilattialla ja kyllä siellä lattialla hyvinkin yli kolme tuntia vierähti. Mutta kun ikää on mittarissa jo yli neljänkymmenen, hauska ilta yleensä kostautuu vähemmän hauskana seuraavana päivänä ;)

Aloimme urakoida tänään kuopuksen huonetta ja siinä vasta onkin puuhaa. Mr Järki purki huoneesta yhden ison hyllyn ja tilalle tulee pienempi lipasto. Yritämme saada kootuksi sen vielä tänä iltana. Oma työtahtini on juuri nyt motolla "hitaasti mutta varmasti".

Ohessa kuvia keittiömme faceliftistä. Keittiössämme oli aikaisemmin tumman ja vaalean yhdistelmä kaappien ovissa, nyt kaikki ovet vaihdettiin valkoisiksi. Ensin mietimme tasojenkin vaihtamista, mutta olen itse asiassa tosi tyytyväinen noihin puutasoihin. Ja koska ne ovat hyvässä kunnossa, ei niitä kannattanut vaihtaa. Kaikki entiset kodinkoneet jäivät, niitä ei vaihdettu, mutta tiskitaso ja hana menivät ovien kanssa samalla uusiksi.

Ja tältä siis keittiössämme nyt näyttää. Keittiön tunnelma on nyt huomattavasti selkeämpi, tummat ovet tekivät keittiön mielestäni hieman raskaaksi. Olen tyytyväinen muutokseen, vaikkakin miljoona mutkaa oli näinkin pienen projektin matkassa. En ole laisinkaan tyytyväinen toimittajaan, mutta ovet oli pakko ottaa heiltä, koska jokaisella valmistajalla on omanlaisensa mitoitukset. Toinen vaihtoehto olisi ollut puuseppä, mutta sille tielle emme tällä kertaa lähteneet.

Nyt menen pötköttämään sohvan nurkkaan ja sytytän takkaan tulen. Katsotaan, kauanko ehdin pötköttää ennenkuin Mr Järki komentaa minut töihin ;)

Tunnelmallista lauantai-iltaa!

Terkuin Merja