Juuri kun ehdin hehkuttaa useammallekin kaverille, että hiirenkarkotin toimii mainiosti Unelmassa, hiiret näyttivät minulle pitkää nenää. Karkotin on siis pistorasiaan laitettava elektroninen vempain, jonka pitäisi karkoittaa hiiret - niin siis teorissa...
Kun eilen saavuin Unelmaan, huomasin riemukseni, että nuo hyvät ystäväni olivat olleet erityisen ihastuneita keittiön hirsiseiniin. Tai siis riveeseen, jota käytetään hirsien välissä tilkkinä. Riveet oli revitty pitkin lattiaa ja jopa uunikintaat olivat kelvanneet syötäväksi. Papanakeko oli hiirenkarkoittimen alla eli vempaimesta ei ole sitten minkäänlaista hyötyä. Hiiret siis tosiaankin pitivät koko karkotinta pilkkanaan :) Ei auttanut muu kuin ottaa vanhat hyvät hiirenloukut käyttöön. Yritin saada loukkua viritettyä, mutta se ei ollutkaan niin helppoa kuin ajattelin. Puolituntia ähelsin loukun kanssa ennenkuin hiffasin, mikä on homman nimi. Ai miten niin en ole näppärä käsistäni; onnistuin jopa saamaan loukun sormillenikin, ennenkuin homma oli hanskassa. Hyvä minä!
Nyt vaan on ongelmana se, että olen menossa lauantaina Unelmaan aikaisemmin kuin mieheni. En siis voi mennä keittöön, koska en suostu koskemaan tikullakaan hiiriraatoihin, enkä halua edes nähdä niitä. Kesällä olin pulassa, kun saimme yhden hiiripolon nitistettyä samalla keinolla. Mieheni ei ollut silloinkaan paikalla, mutta onneksi putkimies oli tulossa käymään. Hänen täytyi siis hoitaa ennen putkihommia raato pois näkyvistä En huomannut katsoa, oliko laskussa likaisen työnlisä. Kuten huomaatte olen hyvin maalaishenkinen ja rohkea ennenkaikkea ;)
Ohessa parit kuvat Unelman vierashuoneesta, joka on vielä keskeneräinen. Tästä huoneesta tulee myös ompeluhuoneeni, niinpä sisustin sitä hieman Tilda- henkeen.
Kun eilen saavuin Unelmaan, huomasin riemukseni, että nuo hyvät ystäväni olivat olleet erityisen ihastuneita keittiön hirsiseiniin. Tai siis riveeseen, jota käytetään hirsien välissä tilkkinä. Riveet oli revitty pitkin lattiaa ja jopa uunikintaat olivat kelvanneet syötäväksi. Papanakeko oli hiirenkarkoittimen alla eli vempaimesta ei ole sitten minkäänlaista hyötyä. Hiiret siis tosiaankin pitivät koko karkotinta pilkkanaan :) Ei auttanut muu kuin ottaa vanhat hyvät hiirenloukut käyttöön. Yritin saada loukkua viritettyä, mutta se ei ollutkaan niin helppoa kuin ajattelin. Puolituntia ähelsin loukun kanssa ennenkuin hiffasin, mikä on homman nimi. Ai miten niin en ole näppärä käsistäni; onnistuin jopa saamaan loukun sormillenikin, ennenkuin homma oli hanskassa. Hyvä minä!
Nyt vaan on ongelmana se, että olen menossa lauantaina Unelmaan aikaisemmin kuin mieheni. En siis voi mennä keittöön, koska en suostu koskemaan tikullakaan hiiriraatoihin, enkä halua edes nähdä niitä. Kesällä olin pulassa, kun saimme yhden hiiripolon nitistettyä samalla keinolla. Mieheni ei ollut silloinkaan paikalla, mutta onneksi putkimies oli tulossa käymään. Hänen täytyi siis hoitaa ennen putkihommia raato pois näkyvistä En huomannut katsoa, oliko laskussa likaisen työnlisä. Kuten huomaatte olen hyvin maalaishenkinen ja rohkea ennenkaikkea ;)
Ohessa parit kuvat Unelman vierashuoneesta, joka on vielä keskeneräinen. Tästä huoneesta tulee myös ompeluhuoneeni, niinpä sisustin sitä hieman Tilda- henkeen.
Vanha vaatekaappi on mieheni isovanhempien perua. Kaapissa oli monta kerrosta maalia, mutta putsasin vanhat maalit pois ja käsittelin kaapin osmocolorilla.
Enkelikaappi on taas Keltaisesta kammarista Järvenpäästä. Kuva ei tee oikeutta kaapille, se on todella kaunis.
Nyt tämä typy lähtee peiton alle lämpimään. Kaksi peräkkäistä aikaista aamuherätystä ovat tehneet tehtävänsä ja uni kutsuu. Upponallen sanoin: "Hyveli yöteli".
Terkuin Merja
12 kommenttia:
Sydämelliset kiitokset, Merja! Koitan hissuksiin jaksaa vastailla ihaniin kommentteihinne.
Ihan ensiksi: molemmat kaapit ovat henkeäsalpaavan kauniita!
Toisekseen: voi eeeeeeiiiii :-( Eivät hiiret ole yhtään hauskoja kuokkavieraita. Kun olin kymmenisen vuotta sitten hetken aikaa 'maalla' työkomennuksella, rivitaloasunnossani majaili hiiri. Talonmies kävi virittämässä loukun jonne laittoi syötiksi... juustoraastetta. Sain kauhean naurukohtauksen kun palasin töistä, mutta itse asiassa koko revohka oli tietysti kaikkea muuta kuin huvittava.
Lämpimät terveiset!
Kaapit ovat tooodella kauniit ja koko vierashuone näyttää jo nyt kutsuvalta :)
Hiiret on kivoja silloin kun niitä ei näe, eikä kuule...ja kun ne sukeltaa :D
Huomenta jo!
Ihanaa lukemista blogissasi aamun hämärässä!! TSemppiä hirten kanssa.. Uhh, olisin varmasti ihan samanlainen kuin sä - gggrrr...
Iloa SILTI!
Hemmetin hiiret!!! ei varmastikaan ollut kiva yllätys!! Mä pelkään kans kuollakseni hiiriä jos ne yhtäkkiä nään, eläinkaupassa en tosin alkaa kirkumaan.. ;)
Hämähäkit ja muutkin öttiäiset saavat karvani pystyyn.
Kaunista on teidän unelmassa, ihana vierashuone/harrastehuone. Kyllä tuolla kelpaa vaikka Tildailla. :)
Hyi! Inhoan hiiriä. Ihme, että meillä ei niitä majaile... Vaikka vanha talo onkin. Johtuu varmasti koirista:)
Kaunis kuva... Unelma on kuin karamelli:)
Hiiret voi olla todellinen riesa, mutta kannattaa yrittää tilkitä kaikki mahdolliset sisäänpääsyreitit heiltä. Vanhoissa rakennuksissa se vain voi olla hankalampi juttu.
Ihana kaappi ja vielä ihanampi enkelikaappi!
Ihana ompelu huone, todella kaunis!!! Tuolla kyllä luovuus pääsee taatusti valloilleen!
Vanhempieni kesämökillä, isäni ottaa aina, pois lähtiessään, palovarottimesta patterin pois. Palovarottimen piipitys on kaiketi niin hermoja raastavaa hiiristäkin ja jos joku kuuro hiiri sattuisi paikalle, hän saa kokea surkean hukkumis kuolon, kun äitini on jättänyt ison limpparipullon pohjalle hiukan limonaadia. Pullolla on kätevä sitten pulloon ahtautuneet hiirulaiset viedä roskiin.
Ihana tuleva ompeluhuoneesi!
Mekin saimme omamme, mutta vasta pöytä ja tuolit ovat löytäneet tiensä sinne.
Tsemppiä! Mökillänne voi liikkua myös pikkuruisiä myyriä kun kuuleman mukaan nyt on myyrähuippu menossa ja niitä on nyt siis tosi paljon. Jos nuo myyrät eivät hiirenkarkottimista ymmärräkkään mitään ;) Voimia taistoon ;)
Ihana ompeluhuone!
Täällä taisto hiiriä vastaan jatkuu, niitä on ihan sikana! Tai sit ne on niitä myyriä....Iso Yök! Ja mä jo kans asentelin karkottimia sun kokemuksista innoissani;) Mutta nyt meillä on kovat keinot käytössä eli myrkyttäminen. Ennen on pussi riittänyt, nyt ei. Nyt ostettiin monta pussia ja on laitettu välikattoon ja jokaiseen vanhan talon reikään, mikä on silmiin osunut. Ja varastoon ym. Tosin joutuu varomaan, ettei lemmikit niitä saa. Haittana on karmea lemu sitten kun alkaa tapahtua, mutta olen valmis sen kestämään, jotta pääsen niistä eroon.
Ihanan inspiroiva ompeluhuone!
IIIKK!! hiiriä, en voisi kyllä itsekkään niihin koskea..yök..
Voi että, teidän Unelma on vaan ihana paikka...kaapitkin niin upeat..
Ihana tuo enkelikaappi :) Hiiret ovat tosi kivoja vieraita, minäkään en niistä pidä, edes kesyinä lemmikkeinä.
Lähetä kommentti