sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Unelmasta luksusviikonlopun viettoon


Mikä viikonloppu! Sää on hellinyt ja olen saanut pitkästä aikaa viettää viikonloppua yksin :)

Olimme pe-la yön Unelmassa, koska meidän pitäisi päättää talon tuleva väri. Sieltä tiemme erosivat - minä palasin kotiin ja muu perhe suuntasi Tampereelle. Mieheni osallistuu tänään Pispala-juoksuun ja lapset halusivat mukaan samalla isovanhempia moikaamaan. Minulla on tänään luistelutreenit, tekniikkajäät alkavat ja niihin haluan edottamasti mennä. Siispä minulla oli hyvä syy tulla kotiin :)


Että onkin vaikeaa valita Unelman tuleva väri. Ostimme kuusi pikkupurkkia värikarttojen perusteella ja pakko kyllä sanoa, että vain yksi väreistä näyttää siltä kuin miltä se näyttää värikartassakin. Ja valitettavasti se väri on liian tumma eli tuon keskimmäinen vihreä. Kaksi sinertävää taittaa liilaan (juu ei) ja keskimmäinen sininen on liian sininen, haluaisin harmaampaa. Eli tuleva väri ei ole mikään näistä. Uusi reissu maalikauppaan ja lisää maaleja, pah..

Olen nauttinut täysin siemauksin yksinolosta. Laatuaikani alkoi eilen kampaajalla, jossa taas jännitin lopputulosta. Mutta hei, nyt olinkin tosi tyytyväinen ja hintakin oli kohtuullinen, eli uusi paikka taisi löytyä. Ja tällä kertaa tukan väri ei ollut siis vihreä, yes!

Kampaajan jälkeen pikku ostoskierros ja Stockan herkkutiskin kautta leffavuokraamoon. Vuokrasin hömpimmistä hömpimmän leffan, jonka vuokraamosta löysin ja pussillinen irtsareita tietty oheen.

Sitten lenkille. Nykäisin juoksukamat niskaan ja lähdin hölköttelemään. Ja mitä tuskaa se olikaan. Sätin taas itseäni, että miten ihminen voi olla niin tyhmä, ettei tajua pitää edes pientä peruskuntoa yllä. Pari vuotta sitten keväällä innostuin juoksemaan enemmänkin ja muistan vieläkin sen flow-tunteen, kun juoksu alkoi kulkea. Aivan mahtava tunne. Joten eikö olisikin paljon helpompaa, jos kokoajan tekisi jotakin peruskuntonsa eteen, eikä päästäisi kuntoa romahtamaan, sieltä suosta nouseminen on niin hemmetin tuskaisaa.

No lenkin jälkeen oli kuitenkin kuningasolo, saunoin, söin herkkuja parin chablis lasillisen kera, katsoin "aivot narikkaan" leffaa ja menin nukkumaan jo klo 23. What a day :)

Mikä parasta, kaunis sää näyttää jatkuvan. Minulla on kohta treffit naapurin kanssa sauvakävelyn merkeissä, Kasperiinan varastoa pitäisi vähän siivota, luistelutreenit on iltapäivällä ja salillekin ajattelin ehtiä, joten puuhaa on päivä täynnä. Mutta eipä haittaa, koska on energinen ja levännyt olo :)


Ohessa vielä parit kuvat Unelmasta. Lampun ostin äskettäin Loving White Hannilta ja se on täydellinen Unelman telkkahuoneeseen. Naulakko on taas makkaristamme. Wanha raamattu on kirpparilöytö ja kun aloin tutkailla sitä tarkemmin, kanteen oli kirjoitettu syntymäaikoja 1800-luvun alkupuolelta. Wanha on siis opus ja nyt se on saanut wanhuudenpäivikseen arvoisensa kunniapaikan meidän makkarista.




Ihanaa sunnuntaipäivää teille kaikille, nauttikaa!

Terkuin Merja

14 kommenttia:

Maisuli kirjoitti...

Voi miten ihania kuvia olet taas näpsinyt unelmasta... Ihania!

Ja tosiaan tuohon maalin valintaan kannattaa käyttää aikaa ja harkintaa...Mikäs sen ikävämpää kun on tehnyt ison urakan maalaamalla unelman ja sitten väri osoittautuukin kököksi!! =/

Onnea värin valintaan ja oikein leppoisaa sunnuntaita!

t.maisuli

Merja K kirjoitti...

Heissan Maisuli, iloista sunnuntaipäivää sinulle :)

Juuri noin itsekin ajattelin, eli mieluummin pohtii hartaammin, ettei tule ikävää yllätystä. Pikku värilastuista on tosi vaikeaa kuvitella maalin oikeaa väriä

-A- kirjoitti...

Ihania kuvia ja hieno lamppu! Minäkin pidän vekkivarjostimista, niitä löytyy meiltäkin joka huoneesta lähes.

Aurinkoista sunnuntaita!!!

Merja K kirjoitti...

Hei -A-, huomasin blogistasi että teillä on samaa väriä makkarissanne, kuin tämä meidän uusi lamppu on :)

Iloista sunnuntaita sinnekin!

Sarppa kirjoitti...

Sinulla on ollut oikein mukava viikonloppu

Ja unelma on kyllä just nimnensä veroinen =D

Merja K kirjoitti...

Moikka Sarppa, niin minustakin, siis Unelma on nimensä veroinen. Mieheni ei vaan diggaa sitä nimeä, miksiköhän ;)

Palasin juuri muuten sauvakävelyltä naapurini kanssa ja hän ehdotti, että eikös Unelman pitäisi olla vaaleanpunainen. Niin minunkin mielestäni, siis sellainen ihan hento roosa :) Mutta tuota en edes viitsi ehdottaa miehelleni, koska hän saisi vähintäänkin sydärin :)

Maissi kirjoitti...

Talon maalin valitseminen on tosi vaikeaa, vielä kun teillä on käytännössä monta mahdollista väriäkin. Olimme valinneet väriksi sinisen ja niinpä kokeilimme vain sinisen eri sävyjä ja sekin oli melkoinen homma! Tiedän muuten yhdn talon, josta tuli turkoosi sinisen sijaan pienen maalikaupan väritilkusta valitun sävyn perusteella :´( Asiaan kannattaa kyllä paneutua!

Kyllä unelmassa on kaunista, joka kuva on niin saman henkinenkin, olet onnistunut hienosti saamaan sisustuksestanne harmonisen kautta linjan.

Viikonloppusi kuulostaa valtavan ihanalta! Sinulla on todella ollut aikaa itsellesi.

Ja tuohon edelliseen postaukseen liittyen minä ainakin tunnustaudun kuuluvani niihin ihmisiin, jotka ovat melko vastahakoisesti lähdössä uusiin juttuihin. Silti monesti huomaa, että juttuhan oli ihan kiva ja antoisa, kun vaan jaksoi raahautua kotoa ulos.
Mukavaa sunnuntaita, nauti <3

Piipa kirjoitti...

Kauniita kuvia jälleen! Talon värin valinta on kyllä vaikeaa, mikä maalikaupaas näyttää kauniilta ei välttämättä olekaan sitä oikeasti. Väriin kun vaikuttaa valot ja ympärillä olevatkin asiat.

Minäkin ennen aina haaveilin sinisestä tai vihreästä talosta. Talomme on kuitenkin ostohetketkestä alkaen ollut valkoinen ja ei tätä enää taida osata muunlaisena ajatellakaan. Tietysti nykyiseksi väriksi pitäisi luonnehtia ränsistynyt valkoinen :D Päätä jo huippaa ajatus jos joutuu maalaushommiin.

Lennu kirjoitti...

What a day! Täytyypä sanoa. Ihanaa olla yksin joskus. Vaikka minulla nyt ei tuota perhettä enää pyörikään ympärillä niin kuitenkin kerran vuodessa nautin yksinolosta ja teen kanssa kaikkea kivaa, kun mies on YK-porukan tapaamisviikonlopulla.
Löytö on tuo raamattusi, mikähän tarina silläkin on.
Vaikean valinnan edessä olette todellakin tuon maalin suhteen. Meillä se oli ihmeen helppo, päätettiin valita kartanon keltainen ja sellainen tuli, ilman koemaalauksia. Siniset ikkunanpokat maalattiin sitten.

Kivaa sunnuntaijatkoa toivoopi Lennu!

Merja K kirjoitti...

Moikka Maissi :) Juuri tuota pelkään itsekin, eli että talosta tuleekin liila sinisen sijaan, kääk!

Ihanaa sunnuntaita sinulle :)

Piipa hei, minäkin toisaalta toivon, että talo olisi ollut ennestään valkoinen, niin ei siihen oikein muuta väriä osaisi kuvitellakaan. Valinta olisi paljon helpompaa, huokaus :)

Lennu hei sinulle, kartanonkeltaista mietin minäkin. Appivanhempieni mökki on sen värinen ja näyttää ihan hyvältä. Jos ei muuta löydy, niin väri on todennäkoisesti sitten se

Päivi kirjoitti...

Ihana viikonloppu sinulla. Ja kuinka energinen oletkaan!
Meillä talonrakennustouhut alkaa olla loppusuoralla, ja voi hitsi että juuri nuo maalien sävyt on tuottaneet armotonta päänkivistystä!
Meillä talon väriksi päätyi Teknoksen ulkomaalikartan väri 7633, oikeesti piti olla sinertävän harmaa, tuoreena kyllä näytti ihan "vauvansiniseltä". Onneksi väri on alkanut tasottuun oikeampaan suuntaan :) Tsemppiä vaan värivalintaan, teillä ainakin on huolellisempi tyyli siinä kuin useimmilla meistä muista ;)

Kirsi kirjoitti...

Viikonloppusi kuulosta ihanalta ja Unelman kuvasi ovat aina niin kauniita.

Kaunista Wiikkoa!

Kirsi

Merja K kirjoitti...

Moikka Päivi, olen sen takia hiukka varovainen tuon värin suhteen, että lähellämme on siniharmaa talo, joka näyttää tietyssä valossa lilalta. Olisi tosi kurja huomata urakan jälkeen, että talo on ihan "vääränvärinen". Täytyypä vilkaista värikartasta tuota teidän väriänne. Ja eikös se väri tosiaankin tasoitu ajankuluessa :)

Hei Kirsi, kiva kun poikkesit ja jätit kommentin :)

Kimmeli kirjoitti...

Sulla o kyllä mukaansa tempasevaa tekstiä jota jäi pitemmäksi aikaa oikeen selaamaan ja lukemaan :)