perjantai 22. elokuuta 2008

Home sweet home


Oma kotis kullankallis – niinpä. Meidän koti vaan on jäänyt aivan hunningolle viimeisen puolen vuoden aika. Olen keskittänyt kaiken intoni ja tarmoni Unelmaan, oma koti on toiminut varastotilana ja pyykinpesupaikkana. Joka nurkka on täynnä tavaraa ja siivooja on näemmä jättänyt tänä kesänä meidän huushollin väliin ;)

Marja Kristiina kirjoitti tässä aiemmin kesällä omassa blogissaan kotiin uudelleen rakastumisesta. Mietin, että minunkin pitäisi rakastua kotiimme uudestaan. Täytyisi muistuttaa taas mieleen ne talon hyvät puolet ja miksi olen aikoinani valinnut tietyt asiat. Ja ja joku asia talossa todella mättää, täytyisi miettiä, mitä asialle voisi tehdä.


Muistan ajan reilun seitsemän vuoden takaa, kun muutimme tähän vasta valmistuneeseen taloomme. Ensimmäisen vuoden ajan huokaisin joka kerta kotiin tullessani. Mikä valo ja avaruus. Se tuntui niin uskomattomalta edellisten kotien jälkeen ja olin aivan myyty. Olohuoneen katto kohoaa korkeimmillaan yli viiteen metriin ja ikkunat ovat tosi isot.Valoa siis riittää (valitettavasti kuvat eivät anna oikeutta näkymällä, vika sekä kuvaajassa että kamerassa). Myös alkuaikoina sisustustyylini oli selkeä, kunnes aloin pari vuotta sitten rönsyillä romanttisempaan suuntaan. Ja lopputulemana oli tyylien suloinen sekasotku.

Tänään kuitenkin kyllästyin sekasotkuun ja aloin raivata paikkoja. Ja sitä paitsi nyt kun meillä on maalaisromanttisen tyylin tyyssija Unelma, voin karsia oman kodin taas selkäksi kokonaisuudeksi.
Aloitin olohuoneesta ja tyhjensin kaiken ylimääräisen pois. Olohuone näyttää aika paljaalta ja odottaa uutta ilmettä mm. tekstiileillä. Mutta koska en ole vielä ihan varma, mitä haluan, annan sen olla hetken tuollaisena ja ajatusteni muhia. Myös takka näyttää orvolta, mutta senkin ehostusvuoro koittaa vielä tässä syksyn mittaan.
Seuraavaksi minun pitäisikin siirtyä muiden huoneiden kimppuun ja myös kaapit odottavat tyhjennystä. Huh, mikä urakka, huimaa jo etukäteen ;) Tosin eihän tässä valmiissa maailmassa ole mihinkään kiire, joten pieni pala kerrallaan edetään.
Sunnuntaina pääsen vihdoin Unelmaan. Täytyy ottaa kamera mukaan, jotta saan uusia kuvia ensi viikoksi näytille.
Iloista perjantaipäivää!
Terkuin Merja
Ps. iloinen "vahinko" tapahtui eilen, kun meidän telkkari päätti sanoa itsensä irti. Inhoan sitä laatikkoa ja vihdoin olohuoneeseen saadaan linjakas töllötin, hip hei!

5 kommenttia:

Maya kirjoitti...

Teillä on kyllä kauniin näköistä niin kotosalla kuin myös Unelmassa. Tuo onkin muuten kätevää, kun on kaksi paikkaa niin voi pitää myös kaksi eri tyyliä :)

Maria kirjoitti...

Tuttuja ajatuksia. Meillä on aika selkeälinjaista kotona ja pidän siitä kovasti, oikeastaan tavoitteena on vieläkin simppelimpi sisustus. Kuitenkin sitä jollain tapaa kaipaa "ruusuja ja romantiikkaa", jotka eivät sitten tähän tyyliin oikein passaa. Meillä on vielä unelmana oma unelma, jossa tuota hempeilyä pääsisi toteuttamaan. Joka päivä kyllä netissä miehen kanssa molemman roikutaan kohteita katsellessa... :)

Marja Kristiina kirjoitti...

Heissuli! Sitähän sanotaan että jos ei saa sitä mitä rakastaa, täytyy rakastaa sitä mitä saa - mutta minusta tämä talojuttu ei ole ihan sama asia :-). Kerran me olemme nimittäin syvästi ihastuneet näihin taloihimme; niin paljon, että olemme päättäneet sijoittaa hyvin paljon rahaa saadaksemme ne kodeiksemme. Eivät ne ole tulleet elämiimme sattumalta, ne on huolella valittu sekä sydämellä että järjellä. Usein sitä vain kummasti turtuu kaikkeen. Siksi ainakin minun on näemmä aktiivisesti tehtävä töitä myös
koti-minä -rakkaussuhteen vaalimiseksi!

Tykkään siitä, että sinulla on kaupunkikodissa ihan oma, selkeä, graafinenkin linja. On aina niin upeaa nähdä yksilöllisiä, kauniita koteja!

Mukavaa viikonloppua!

Maissi kirjoitti...

Moi! Ihana koti teillä on tämäkin! Kyllähän se on varmasti niin, että unelma on vienyt sinusta kaiken sisustusinnon, mutta nyt kun siellä alkaa näyttää ihanalta ja valmiilta, niin tekee mieli aloittaa myös toisessa kodissa jotain. Usein muuten juuri tuo tavaroiden järjestely ja turhan tavaran poiskeruukin jo auttaa paljon. Ihanan selkeä kokonaisuus tää teidän kaupunkikoti. Kaunista! Ja tosiaan hauskaa, että on tavallaan kaksi eri maailmaa, joissa kummassakin on ihana olla.

Ninnu kirjoitti...

Aivan ihana koti kaikkine huonekaluineen :) Olisin valmis muuttamaan teille vaikka samantien ;)