tiistai 22. huhtikuuta 2008
Kiire, kiire ja kiire, niin siis mihin?
Aamusta saakka täysi tohina päällä, enkä osaa nollata päävärkkiä vieläkään. Mies lähti aamulla reissuun ja parin päivän yksinhuoltajuus alkoi taas. Tosin hän on ollut viime aikoina ihmeen paljon kotona, yleensä matkoja on joka viikko. Eli ollaan onnellisia sitten tästä. Päivän ohjelma kuului näin: esikoinen kouluun ja kuopus päiväkotiin, sitten kipin kapin liikkeeseen. Heti aamusta palaveri liikkeessä kangasedustajan kanssa. Sitä ennen ehdin jo vilkaista sähköpostista uusia tilauksia. Palaveri kestää tunnin, sitten auton rattiin ja matka Unelmaan voi alkaa. Matkalla päivitystä puhelimitse vapputilanteesta ystävän kanssa, aaton ohjelma sovittu, mutta Vapunpäiväksi pitäisi löytää vielä vappulounaspaikka koko konkkaronkalle. Lisäksi pari työpuhelua ja olen perillä Unelmassa. Unelmassa käyn Markun kanssa läpi remonttitilannetta, merkkaan lamppujen paikat sähkäreille valmiiksi, maalaan kesken jääneen seinän loppuun, maalaan neljä patteria ja revin makuuhuoneen tapetit irti seinästä. Sen lisäksi käyn kurkkaamassa kellarissa dahlian juurakkoa ja löydän lattialta kuolleen hiiren. Jostain syystä en halua koskea siihen, miesten hommia! Markun kanssa uusi tilannepäivitys hankittavista tuotteista ja matka takaisin alkaa. Riihimäen uudella ABC-huoltamolla tankkaus, samalla otan puhelimitse vastaan Tilda -tilauksen, sekä haen paninin ja kahvin kahviosta ajomatkalle. Matka jatkuu. Kurvaan maahantuojan kautta täydentämään Tilda -varastoja ja vilkuilen kelloa, kuopus pitäisi kohta hakea. Samalla soittaa kuopuksen ystävän äiti ja kysyy voisiko kuopuksemme mennä heille suoraan päiväkodista? Mikä pelastava enkeli, saan lisää peliaikaa puolitoista tuntia. Ajan maahantuojalta liikkeeseeni ja pakkaan tilaukset. Samalla esikoinen ehtii soittaa useamman kerran ja kysymyksiä ovat esim. saako ilmapalloja täyttää vedellä ja käyttää niitä tarkkuusheitossa? Mikä ihmeen tarkkuusheitto, vaatii lisäkeskusteluja. Toinen puhelu hetken kuluttua: "Onko aidan takana oleva maatilkku meidän tontilla? Onhan se, miksi haluat tietää? No kun siellä on valkovuokkoja, voidaanko poimia?" Siitä vaan... Saan juuri pakattua paketit, kun on aika lähteä viemään esikoista viulutunnille. Hyppään taas autoon ja poimin esikoisen kotoa kyytiin. Musiikkiopistoreissun jälkeen vien paketit postiin ja haen kuopuksen ystävän äidille orvokkiamppelin kiitokseksi päivän pelastamisesta. Soitan hänelle ja kysyn, koska hakisin kuopuksen, hän sanoo, että kuopus voisi olla vielä tunnin. Taas tunti lisää peliaikaa, ajan kotiin ja alan siivota. Vappu lähestyy, koti on aivan kaaos, meillä on vappujuhlat ja talvivaatteetkin on vielä kaapeissa. Astianpesukone päälle, revin talvivaatteet pois eteisen kaapista ja lajittelu voi alkaa. Tässä vierähtääkin tunti iloisesti ja lähden hakemaan kuopusta kaverin luota ja sen jälkeen esikoista viulutunnilta. Kotimatkalla ruokakaupan kautta, paluu kotiin, ruoanlaitto, siivous jatkuu, pesukoneen täyttäminen ja käynnistys, lasten nukkumaanmeno, ensin tietysti iltasatu, tilauksiin vastaamisista, laskujen maksua ja nyt täällä blogissa kirjoittamassa. Yritin äsken haaveilla aarrekarttaani varten (saimme kotiläksyä), mutta käyn niin ylikierroksilla, että en pystynyt uneksimaan yhtikäs mistään. Eli parempi jättää se toiseen iltaan. Kaipa näitä "ruuhkavuosia" vielä joskus muistelee kaiholla. Nyt vaan tuntuu siltä, että vuorokaudessa tarvittaisiin toiset 24 h. Onneksi pääsen huomenna liikkeeseen töihin, niin ei tarvitse liikahtaa seitsemään tuntiin mihinkään suuntaan ;) Ajattelin keskittyä koko päivän korttien tekemiseen. Ostin tänään ihania Tilda -leimasimia ja niillä saa tehtyä vaikka mitä. Ompeluintoni on kateissa edelleenkin ja tuon kuvassa näkyvän enkelin olenkin ommellut noin kuukausi sitten. Pesukone lopetti pesun juuri parahiksi, eikun puuhat jatkuvat... Tiistaiterveisin Merja :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
17 kommenttia:
Apua mikä päivä, kuulostaa melkoiselta härdelliltä!! Mutta paljon sait aikaan, tehonainen! Kyllähän perheen, työn ja sinulla yrityksen pyörittäminen, remontti ja kaikki muu mukava ovatkin mielenkiintoinen yhtälö! Hieman organisointikykyä, niin tuostakin selvitään. Unelmassa sitten kesällä ehtii levähtää ;´)!
Hui.. tehokas päivä! :)
Näin me naiset taidetaan hoitaa useasti arkea.. ;) ..
Toivotan sinulle leppoisaa keskiviikkoa!
Oivoi, ylikierroksilla käyminen on niiiiin tuttua. Olen tietoisesti yrittänyt "hellittää ja hengittää" aina kun ylikierros-olo uhkaa.
Siis, kiireessä ei sinällään ole mitään vikaa (kunhan nyt ei ihan joka päivä tarvitse juosta pää neljäntenä tai viidentenä jalkana), mutta se ylikierroksilla olo ei ole kivaa. Minulle se tekee sen, että ajatukset sumenee ja pyörin ympyrää vaan entistä kovemmin saamatta aikaan oikein mitään.
Tsemppiä, tsemppiä :)
Moikka Maissi, itsekin mietin tuota samaa eilen, että sitten kesällä ehtii huilia. Toisaalta tuo "sitku" ajattelu on vaarallista, kun huomisesta ei koskaan tiedä. Olen yrittänyt välttää sitä, mutta tässä tapauksessa ei taida olla vältettävissä. Taidan jaksaa nämä härdelliviikot vain ja ainoastaan sen voimalla, että kesällä on aikaa rauhoittua :) Iloista keskiviikkopäivää!
Heissa Helmiliina, olen samaa mieltä, että me naiset ollaan aika tehokkaita. Miehiä mitenkään väheksymättä, en usko että pystyvät ihan samaan :)
Annu tervehdys, samaa mieltä, että pieni kiire on hyväksi, ainakin itse saan enemmän aikaan silloin. Mutta nyt on ryöstäytynyt hiukka käsistä ja ei ole tosiaankaan kivaa kun pää höyryää ;)
Uusi päivä ja kauppapäivä odottaa, eli saan kierrokset nollattua ainakin hetkeksi. Iloista keskiviikkoa!
Wau mikä päivä!!! Näin kotiäipän silmillä luettuna kuulostaa ihanalta hetkittäin niin kuin tuo kahvi ja panini!Ja muutenkin vaikka varmaan on stressaavaa omalla tavallaan mutta ei ole itkeviä ja kitiseviä lapsia vinkumassa koko ajan jotain(no ei minun lapset nyt aina vingu)mutta kuitenkin ehkäpä sinullakin on välillä rauhallisempaa!Ja jotenkin tuntui tekemisesi niin mukavilta että saat varmaan voimia Unelmastasi kun sinne pääset välillä käymään ja remonttia tekemään ja seuraamaan!?
Ja minulla on myös joskus melko hektisiä päiviä vaikka kyseessä olisi vain lasten viemiset esim.kerhoon,eskariin ja talviaikaan vielä välillä vein tytön kouluun ja sitten kiireellä pidemmälle isoon kauppaan!Ja välillä sai melkein juosta jos halusi keritä esim.vielä kirpputorille ennen kerholaisen hakua,kun tuo on monesti se ainut aika viikosta kun sain mahdollisuuden mennä vain nuoriman kanssa kirpputorille!:))Sinun kiireesi kuulostaa paljon mielekkäämmältä!
oot ollut sit aika tehokas!
Mut ajattele, monet elää tuota härdelliä tehden sellaista työtä mistä ei edes tykkää. On se sit kuitenkin kivempaa uurastaa kun tekee mitä rakastaa :D.
Huh, hiki tuli pelkästä lukemisesta8] Koitahan jaksella:)
Apua, mulla sekoais pää!!!
Oot melkoinen tehotäti, mutta
muista kuitenkin levätä välillä!
Kiitos Anu muistuksesta :) Olinkin jo unohtanut mitä on olla kiireessä liikenteessä pienten lasten kanssa. Totta, tämä kiire on ihan jees, kun saa olla kiireessä yksin :)
Susanna aivan totta. Mieleen muistuu vieläkin välillä ne edellisen elämän ajat. Nyt saan tehdä työtä, jota oikeasti rakastan. Ei hassumpaa :)
Inkivääri moikka :) Itseä nauratti ja hengästytti samalla, kun luin eilisen sepustukseni uudestaan tänä aamuna. Aika tehokas olin ja sain paljon aikaan. Nyt vaan vetelehdin täällä liikkeessä, enkä saa mitään aikaiseksi. Kortin korttia ei ole vielä tullut väännettyä ;)
Jaana tervehdys, kiitos :)
Härrikyyd mikä päivä!
Siltikin unelmani omasta pikku putiikistani elää ja voi hyvin, koska itse olen ehkä parhaimmillani hiukan ylikierroksilla...
En ole kauppaasi vieläkään kerennyt:-( Mutta olet kuulemma tulossa pitämään siskolleni Tilda iltaa ;-)
Kuulostaa kyllä tutulta tuo kadonneen ompeluinnostusen etsiminen...Täällä ompelukset on saanut rauhassa pölyttyä ties kuinka ja kauan....
Sabuska, kiva juttu tuo värkkäysilta, oletko tulossa mukaan? Ja ilman muuta pidä haaveestasi kiinni, en kyllä ihan heti vaihtaisi tätä työtä :)
Kirettä sulla pitää, mutta onpas sitten kiva mennä Unelmaan nauttimaan...
Jösses! Hengästyin jo lukiessani! Onneksi kaikki taitaa kuitenkin olla sinulle mieluista tekemistä.
Täällä vointi on edelleen sellainen, että jaksan nippanappa pakolliset kuviot, aina en niitäkään. Sairasloma jatkuu vielä pitkään. Mutta kuka tietää, ehkä vielä jonain päivänä...
Juosta jaksan onneksi kuitenkin :-)
Minulla olisi sinulle kaksi tunnustusta blogissani! saat itse päättää kuinka monelle ne jaat!
on sulla säpinää siellä!!
Huh!! Ja tuohon muuten pystyy vaan naiset! ;)
Lähetä kommentti