Aamusta saakka täysi tohina päällä, enkä osaa nollata päävärkkiä vieläkään. Mies lähti aamulla reissuun ja parin päivän yksinhuoltajuus alkoi taas. Tosin hän on ollut viime aikoina ihmeen paljon kotona, yleensä matkoja on joka viikko. Eli ollaan onnellisia sitten tästä.
Päivän ohjelma kuului näin: esikoinen kouluun ja kuopus päiväkotiin, sitten kipin kapin liikkeeseen. Heti aamusta palaveri liikkeessä kangasedustajan kanssa. Sitä ennen ehdin jo vilkaista sähköpostista uusia tilauksia. Palaveri kestää tunnin, sitten auton rattiin ja matka Unelmaan voi alkaa.
Matkalla päivitystä puhelimitse vapputilanteesta ystävän kanssa, aaton ohjelma sovittu, mutta Vapunpäiväksi pitäisi löytää vielä vappulounaspaikka koko konkkaronkalle. Lisäksi pari työpuhelua ja olen perillä Unelmassa.
Unelmassa käyn Markun kanssa läpi remonttitilannetta, merkkaan lamppujen paikat sähkäreille valmiiksi, maalaan kesken jääneen seinän loppuun, maalaan neljä patteria ja revin makuuhuoneen tapetit irti seinästä. Sen lisäksi käyn kurkkaamassa kellarissa dahlian juurakkoa ja löydän lattialta kuolleen hiiren. Jostain syystä en halua koskea siihen, miesten hommia! Markun kanssa uusi tilannepäivitys hankittavista tuotteista ja matka takaisin alkaa. Riihimäen uudella ABC-huoltamolla tankkaus, samalla otan puhelimitse vastaan Tilda -tilauksen, sekä haen paninin ja kahvin kahviosta ajomatkalle. Matka jatkuu.
Kurvaan maahantuojan kautta täydentämään Tilda -varastoja ja vilkuilen kelloa, kuopus pitäisi kohta hakea. Samalla soittaa kuopuksen ystävän äiti ja kysyy voisiko kuopuksemme mennä heille suoraan päiväkodista? Mikä pelastava enkeli, saan lisää peliaikaa puolitoista tuntia.
Ajan maahantuojalta liikkeeseeni ja pakkaan tilaukset. Samalla esikoinen ehtii soittaa useamman kerran ja kysymyksiä ovat esim. saako ilmapalloja täyttää vedellä ja käyttää niitä tarkkuusheitossa? Mikä ihmeen tarkkuusheitto, vaatii lisäkeskusteluja. Toinen puhelu hetken kuluttua: "Onko aidan takana oleva maatilkku meidän tontilla? Onhan se, miksi haluat tietää? No kun siellä on valkovuokkoja, voidaanko poimia?" Siitä vaan... Saan juuri pakattua paketit, kun on aika lähteä viemään esikoista viulutunnille. Hyppään taas autoon ja poimin esikoisen kotoa kyytiin. Musiikkiopistoreissun jälkeen vien paketit postiin ja haen kuopuksen ystävän äidille orvokkiamppelin kiitokseksi päivän pelastamisesta. Soitan hänelle ja kysyn, koska hakisin kuopuksen, hän sanoo, että kuopus voisi olla vielä tunnin.
Taas tunti lisää peliaikaa, ajan kotiin ja alan siivota. Vappu lähestyy, koti on aivan kaaos, meillä on vappujuhlat ja talvivaatteetkin on vielä kaapeissa. Astianpesukone päälle, revin talvivaatteet pois eteisen kaapista ja lajittelu voi alkaa. Tässä vierähtääkin tunti iloisesti ja lähden hakemaan kuopusta kaverin luota ja sen jälkeen esikoista viulutunnilta.
Kotimatkalla ruokakaupan kautta, paluu kotiin, ruoanlaitto, siivous jatkuu, pesukoneen täyttäminen ja käynnistys, lasten nukkumaanmeno, ensin tietysti iltasatu, tilauksiin vastaamisista, laskujen maksua ja nyt täällä blogissa kirjoittamassa. Yritin äsken haaveilla aarrekarttaani varten (saimme kotiläksyä), mutta käyn niin ylikierroksilla, että en pystynyt uneksimaan yhtikäs mistään. Eli parempi jättää se toiseen iltaan.
Kaipa näitä "ruuhkavuosia" vielä joskus muistelee kaiholla. Nyt vaan tuntuu siltä, että vuorokaudessa tarvittaisiin toiset 24 h. Onneksi pääsen huomenna liikkeeseen töihin, niin ei tarvitse liikahtaa seitsemään tuntiin mihinkään suuntaan ;) Ajattelin keskittyä koko päivän korttien tekemiseen. Ostin tänään ihania Tilda -leimasimia ja niillä saa tehtyä vaikka mitä. Ompeluintoni on kateissa edelleenkin ja tuon kuvassa näkyvän enkelin olenkin ommellut noin kuukausi sitten.
Pesukone lopetti pesun juuri parahiksi, eikun puuhat jatkuvat...
Tiistaiterveisin Merja :)