Unelman työhuone osa II

Juuri nyt on sellainen tunne, että en liielmälti halua nähdä lehtikasoja vähään aikaan. Haravoin viime viikonloppuna yhteensä 11 tuntia ja lihakset ovat jumissa vieläkin. On muuten viimeinen kerta, kun lehdet jäävät syksyllä haravoimatta. Kippasimme mieheni kanssa noin 50 kottikärryllistä lehtiä Unelman metsään. Tällä hetkellä metsässämme on lehtivuori, kasaksi sitä ei voi millään nimittää :)

Sisällä en ehtinyt juurikaan touhuta, työhuoneen tosin viimeistelin. Olen tosi tyytyväinen työhuoneeseen, nyt kun tyynytkin löysivät paikkansa. Täytin sohvan täkeillä, aion kyllä ehtiessäni hankkia vaahtomuovia istuintyynyiksi.Sohvan päällä on isoäitini minulle ylioppilaslahjaksi virkkaama sängynpeitto ja peitto on minulle kovasti rakas. Sohvan takana olevalla seinällä ollut taulu oli liian hallitseva, joten se sai lähteä. Minulla on pari ideaa seinälle, täytyy testata niitä ensi viikonloppuna.

Toimme kotoa vanhoja "mitä, missä, milloin" kirjoja ja ne sopivat kivasti noihin laatikkohyllyihin. Lueskelin hetken aikaa vuoden 1953 kirjaa  ja mietiskelin samalla miten erilainen maailma onkaan ollut 57 vuotta sitten.

Viime postauksessa mainitsemieni tyynyjen lisäksi löysin varastosta peikonpähkinäoksan. Mietiskelin sille tovin sopivaa paikkaa ja lopulta justeerasin sen työhuoneen kattoon. Verhot uupuvat edelleenkin, haluamaani kangasta kun ei löytynyt mistään (kiitos Livinki vinkistä, tosin sieltäkin kangas oli loppu, harmi). Harkitsen vielä, odotanko kangasta vai teenkö verhot jostain toisesta kankaasta.

Wappu on ihan juuri ja tänä vuonna sitä vietetään ystävien kera Unelmassa. Toivottavasti sää suosii! Ruokalistalle on tulossa paljon erilaisia tapas-henkisiä pikkuherkkuja ja niitä olisi kiva nautiskella kuplivan juoman kera vaikkapa viltillä nurmikolla :)

Iloista wapun odotusta!

Terkuin Merja

Vilpoinen kevätviikonloppu

Arrghhh, neljä tuntia lehtien haravointia takana ja olo aivan hyde. Lehdet jäivät syksyllä haravoimatta ja "jonka taakseen jättää, sen edestään löytää" pitää todella hyvin paikkansa tässä kohtaa. Mieheni on lämmittämässä saunaa, joten toivottavasti kipakat löylyt piristävät. Vietämme viikonloppua Unelmassa ja talowanhus saa taas kerran olotilan onnelliseksi ja seesteiseksi.

 

Ohessa muutamat kuvat Unelman olohuoneesta. Pengoin aamulla Unelman kaappeja ja löysin yllätyksekseni sohvilla olevien tyynyjen päälliset. Olin ehtinyt jo tyystin unohtaa noiden GreenGaten päällisten ja torkkupeiton olemassa olon. Olen ostanut tyynyn päälliset aikoja sitten kotikäyttöön, mutta tuonut ne näköjään jossain vaiheessa Unelmaan ja työntänyt kaapin perukoille. 

 

Hauskat tekstikivet ovat Stockalta ja Tilda Countrygirl on omaa tuotosta jo muutaman vuoden takaa.

 

Olen lueskellut ahkerasti puutarhakirjojani ja ideoinut Unelman pihaa. Yritän kuitenkin aloittaa maltilla kunnostustyöt ja tehdä tulevana kesänä vain kohtuullisesti pihatöitä. Kasvihuonetta halajaisin kovasti, mutta sen rakentaminen taitaa mennä seuraavalle kesälle, harmi.

Ai niin, piti kysyä vielä myyristä. Haravoidessani huomasin lukuisia myyrän tekemiä kasoja Unelman pihalla. Olisiko jollain hyvää vinkkiä myyrien karkoittamiseksi?

 

Nyt meikä lähtee saunomaan!

Lauantaiterkuin Merja

Tuhat rautaa tulessa

Kevät, aurinko ja lisääntyvä valo saavat minussa aikaan energiapiikkejä, joita puran erinäisiin touhuiluihin; ikkunat on pesty, talvivaatteet lajiteltu pois ja pyykätty, eteisen kaapit siivottu, narsissit ja orvokit istutettu ruukkuihin, nurmikko kalkittu, köynnösruusu parturoitu ja lenkkeilykausi aloitettu pitkän talvitauon jälkeen. Ai niin ja remontointisuunnitelmat etenevät sutjakkaasti, joten paljon on ehtinyt taas lyhyessä ajassa tapahtua. Ja tämä on myös syy, miksi päivitän tällä hetkellä blogiani niin harvoin - en yksinkertaisesti malta istahtaa koneen ääreen :)

 

Ohessa parit kuvat Unelman eteisestä.  Eteisessä oli aiemmin kuusi ovea, mutta nyt kun olemme poistaneet niistä kaksi, on se  huomattavasti parantanut huoneen valotilannetta. Tila toimi aikoinaan kunnanlääkärin odotushuoneena ja siksi kaikki kulkuväylät perheen asuintiloihin on varmaankin haluttu sulkea ovilla. Ja niitä kulkuväyliähän riittää, koska eteisestä on kulku ulos, telkkahuoneeseen (entinen vastaanotto), yläkertaan, vessaan, olohuoneeseen ja keittiöön. 

 

Tilan huonekalut ovat mieheni isovanhempien perua ja tuo kulunut tuoli on ehdoton suosikkini. Myös ompelemani Tilda-tyyny ja -askartelut ovat löytäneet paikkansa eteisestä. Postilaatikkoa meillä ei ole Unelmassa vielä lainkaan, joten ei ihme, että Posti -lokerikko ammottaa tyhjyyttään. Eipähän tule laskujaan ilman postilaatikkoa ;)

Rautalankaketjun värkkäsin pääsiäisen aikaan, keräilin siihen kaikkea Unelmasta löytyneitä ruosteisia esineitä. Rautalangassa roikkuvat sakset lapset löysivät viime kesänä Unelman pihasta ja toivat ne äidille aarteena. Niillä voisi olla joku mukava tarina kerrottavaan, kuten koko ihanalla talollakin.

Tällaisia tarinoita tällä kertaa. Yritän taas malttaa istahtaa lähiaikoina koneen ääreen ja kirjoitella blogiini mm. remonttiasioista. Nautitaan keväästä!

Terkuin Merja

Unelman työhuone

Ihana, mutta aivan liian lyhyt loma Unelmassa on vietetty, onneksi menemme taas pian moikkaamaan talowanhusta.

Vaikkakin pääsiäinen tuli otettua aika löysin rantein, ihan toimettomina emme silti olleet. Innostuimme nimittäin viimein jumppaamaan työhuoneen kalusteita ja ne loksahtelivatkin aika mukavasti paikoilleen.

 

Minulla on ollut varastossa erilaisia vanhoja puulaatikoita ja olen miettynyt niille kuumeisesti käyttöä. Muistin nähneeni jossakin lehdessä puulaatikot seinälle kiinnitettyinä ja päätimme kokeilla samaa. Laatikot sopivat työhuoneeseen paremmin kuin hyvin ja saimmepa samalla pienen kirjahyllyn. Isommista puulaatikoista tuli oiva lehtilaatikko. Tyhjillään hyllyt näyttävät vähän orvoilta, mutta meillä on kotona vanhoja kirjoja, jotka aion tuoda Unelmaan.

Huoneessa aiemmin olleet tummanruskeat tuolit vaihtuivat, tykkään niiiin noista vihreistä pinnatuoleista. Mieheni isä aikoi polttaa tuolit, mutta onneksi saimme pelastettua ne. 

Kello on ollut aiemmin esikoisemme huoneessa  ja se sopii väritykseltään hyvin työhuoneeseen, tikkaat olen hankkinut vuosia sitten Kasperiinaan.

Viime yönä nukuin tosi huonosti ja mietiskelin valveilla ollessani työhuoneen tekstiilejä. Muistin nähneeni Olivassa kauniit turkoosit tyynyt sekä Linumin uutuuskankaasta tehdyn pitkulatyynyn. 

Tyynyt sopisivat hyvin työhuoneen sohvalle, kunhan sohvaan on ensin hankittu istuintyynyt.  Istuintyynyjen päälliseksi ajattelin vaaleaa kangasta. Linumin alla näkyvässä pitkulatyynyssä oleva raidallinen uutuuskangas sopisi taas huoneeseen hyvin laskosverhoksi, mutta valitettavasti kangas myytiin kuulemma heti loppuun. Uutta on tulossa ehkä vasta elokuussa, enkä taida jaksaa odottaa sinne asti. Täytynee keksiä verhoihin jotain muuta, valkoinen pellava, ehkä....

Sain Mr Järjen suostuteltua heti tänään tyynykaupoille ja tyynyt ovat kuin ovatkin nyt odottamassa seuraavaa Unelman keikkaa. Mr Järkeä tarvitsin siksi, että pankkikorttini siru sanoi itsensä irti ennen pääsiäistä, eikä kortilla voi maksaa eikä nostaa automaatista rahaa. Ilmeisesti höyläilen liikaa korttia,  koska tämä on jo toinen vuoden aikana rikkoutunut pankkikortti ;)

Mukavaa huhtikuista "tynkätyöviikkoa", Palaamisiin!

Terkuin Merja

Pääsiäisterveisiä Unelmasta

Ohessa muutamat pääsiäiskuvat Unelmasta. Olen nauttinut minilomasta täysin siemauksin, vaikkakin pyhät ovat kuluneet aivan liian nopsaan.  

Pitkäperjantaina kävimme kiertävässä tivolissa, joka sattui sopivasti olemaan Riihimäellä,eilinen päivä meni ystävien mökillä ja tänään vietimme leppoisaa päivää Unelmassa isovanhempien kanssa. Onneksi on vielä yksi lomapäivä jäljellä, vaikka jäisin Unelmaan kyllä mielelläni pidemmäksikin aikaa.

Näin lyhyesti tällä kertaa, kirjoittelen Unelmasta lisää tarinoita lähipäivinä. Sauna on juuri  lämpiämässä ja nyt täytyy mennä lisäämään puita. 

Mukavaa sunnuntai-iltaa!

Terkuin Merja