Korttimeininkiä

En ole ehtinyt askarrella tai ommella aikaisemmin tällä viikolla mitään, kunnes tänään oli vähän rauhallisempi hetki. Silloin äkkiä korttitarpeet leimasimineen esille ja eikun korttitalkoisiin. Olen äskettäin tutustunut ihaniin Magnolian leimasimiin ja niillä tehtyjä kortteja olen ihastellut mm. Susannen blogissa. Olen vielä vasta-alkaja verrattuna häneen ja moniin muihin taitaviin korttien tekijöihin, mutta tekemällä oppii, eikös jookos :)

Ohessa siis korttikavalkaadi á la Merja:

Väritin leimasimet akvarellitusseilla, painoin kartongille ja levitin sen jälkeen siveltimellä tussivärin reunoilta kuvioihin. Paperit ovat yksiväristä kartonkia ja kuviolliset tietty Tildaa. Epätasaisen suhrauksen sain aikaan leimasintyynyä pyörittämällä. Kavereille tiedoksi; tänä jouluna tulee magnoliaa postiluukun täydeltä :)

Oheisen tunnustuksen sain myös Susannelta. Kiitos kovasti, tunnustukset lämmittävät eripaljon ja olen niistä kovin otettu. Ihania blogeja on vaan niin paljon, että on vaikea päättää, kenelle tämän antaisin. Niinpä pistän palkinnon hetkeksi mietintämyssyyn :)

Mukavaa viikonloppua!

Terkuin Merja

Sataa, sataa ropisee

En ole edelleenkään ehtinyt uusien Tilda-tuotteiden kimppuun, vaikka sormet syyhyävät. Huomenna taidan ehtiä ja ompelujutuilla olisi tarkoitus aloittaa. Katsotaan, mitä saan aikaiseksi :)

Viikonloppu meni Unelman pihaa haravoidessa. Sää oli mitä mainioin, tuuli ja satoi ja oikeasti viihdyin ulkona. Kun oli kunnon vaatteet päällä, ei koiranilma haitannut laisinkaan. Ja sain tosiaankin tuuletettua ajatuksiani. Mielessä ei liikkunut juurikaan mitään, nautin vain ulkoilmasta. Piha saatiin haravoitua, kivipolulta täytyy vielä puhaltaa lehdet ensi viikonloppuna lehtipuhaltimella, mutta sitten piha onkin talvikunnossa.

Ohessa kuvia Unelman sisäänkäynnistä. Esimmäisessä kuvassa näkyvä vanha kelkka löytyi Unelman vajasta. Viimeisin kuva on taas saunalta ja saunan vanhat sammaloituneet portaat ovat mielestäni tosi kauniit.

Nyt sytytän kynttilän ja käperryn sohvalle. Yritän samalla unohtaa vesisateen ja pimeyden. Tämä vuodenaika ei tosiaankaan kuulu suosikkeihini :)

Tiistaiterkuin Merja

Töpinät potenssiin kymmenen

Tää täti täällä on taas aivan tohkeissaan, innoissaan ja töpinän täpinöissään. Sain eilen uudet Tilda-uutuudet käsiini ja verenpaine pomppasi hetkessä pilviin. Olen oikeasti melkein kateellinen Tone Finnangerille siitä, miten jollakin voi tulla mieleen kokoajan noin paljon uusia ihania ideoita ;). Okei, ei hän varmaankaan ihan yksin noita juttuja suunnittele, mutta siltikin. Kuoseissa on aivan ihania roosan ja ruskean/harmaan yhdistelmiä, just niitä minun lemppareita, ah ja voih!

Nämä tuotteet tulivat sikäli vähän huonoon aikaan, että olen juuri tuskaillut viime päivät pääni kanssa. Siis tuskaillut sitä, että mielessä myllertää ihan liikaa ideoita. Ja kun ideoita on liikaa, en saa jäsennettyä niitä ja koko pää on kaaoksessa. Tuntuu siltä kuin ei saisi mitään aikaiseksi. Ja nyt vielä nämä uudet ihanuudet, joista voisi tehdä vaikka mitä!! Onneksi tänä viikonloppuna on tiedossa Unelman pihan haravointia, joten toivottavasti siinä haravoidessani saan pääni selvitettyä.

Olisi kiva tietää, miten te muut saatte kaaoksessa olevan pään järjestykseen, laittakaa vinkkejä tulemaan :) Tai miten vuorokauteen saisi lisää tunteja??

Pirteää viikonloppua kaikille!

Lauantaiterkuin Merja

Kun leijona on poissa, hiiret hyppii pöydillä :)

Juuri kun ehdin hehkuttaa useammallekin kaverille, että hiirenkarkotin toimii mainiosti Unelmassa, hiiret näyttivät minulle pitkää nenää. Karkotin on siis pistorasiaan laitettava elektroninen vempain, jonka pitäisi karkoittaa hiiret - niin siis teorissa...

Kun eilen saavuin Unelmaan, huomasin riemukseni, että nuo hyvät ystäväni olivat olleet erityisen ihastuneita keittiön hirsiseiniin. Tai siis riveeseen, jota käytetään hirsien välissä tilkkinä. Riveet oli revitty pitkin lattiaa ja jopa uunikintaat olivat kelvanneet syötäväksi. Papanakeko oli hiirenkarkoittimen alla eli vempaimesta ei ole sitten minkäänlaista hyötyä. Hiiret siis tosiaankin pitivät koko karkotinta pilkkanaan :) Ei auttanut muu kuin ottaa vanhat hyvät hiirenloukut käyttöön. Yritin saada loukkua viritettyä, mutta se ei ollutkaan niin helppoa kuin ajattelin. Puolituntia ähelsin loukun kanssa ennenkuin hiffasin, mikä on homman nimi. Ai miten niin en ole näppärä käsistäni; onnistuin jopa saamaan loukun sormillenikin, ennenkuin homma oli hanskassa. Hyvä minä!

Nyt vaan on ongelmana se, että olen menossa lauantaina Unelmaan aikaisemmin kuin mieheni. En siis voi mennä keittöön, koska en suostu koskemaan tikullakaan hiiriraatoihin, enkä halua edes nähdä niitä. Kesällä olin pulassa, kun saimme yhden hiiripolon nitistettyä samalla keinolla. Mieheni ei ollut silloinkaan paikalla, mutta onneksi putkimies oli tulossa käymään. Hänen täytyi siis hoitaa ennen putkihommia raato pois näkyvistä En huomannut katsoa, oliko laskussa likaisen työnlisä. Kuten huomaatte olen hyvin maalaishenkinen ja rohkea ennenkaikkea ;)

Ohessa parit kuvat Unelman vierashuoneesta, joka on vielä keskeneräinen. Tästä huoneesta tulee myös ompeluhuoneeni, niinpä sisustin sitä hieman Tilda- henkeen.

Vanha vaatekaappi on mieheni isovanhempien perua. Kaapissa oli monta kerrosta maalia, mutta putsasin vanhat maalit pois ja käsittelin kaapin osmocolorilla.

Enkelikaappi on taas Keltaisesta kammarista Järvenpäästä. Kuva ei tee oikeutta kaapille, se on todella kaunis.

Nyt tämä typy lähtee peiton alle lämpimään. Kaksi peräkkäistä aikaista aamuherätystä ovat tehneet tehtävänsä ja uni kutsuu. Upponallen sanoin: "Hyveli yöteli".

Terkuin Merja

Se päivä oli iloinen...

Ihan pakko oli vielä lisätä toinen postaus tälle päivälle, nimittäin niin kovasti ilahduin saamastani paketista. Onni suosi minua Jaanan blogin arvonnassa ja hain tänään palkintoni postista. Ensinnäkin oli ihanaa saada itse paketti, vierailen ko. postissa päivittäin, mutta en saajana vaan lähettäjänä. Ja kun avasin paketin, mikä ihana tuoksu tulvikaan pussista. Paketista löytyi ihastuttava "tötterö", joka oli täynnä ruskeita tuoksutuikkuja, kauniisti kääritty saippua, hienosti tuunattu maljakko ja sievä kortti. Kortissa luki:" Elämässä ei ole kyse siitä mitä sinulla on, vaan siitä mitä sinulla on annettavana muille" Näin on sanonut Oprah Winfrey ja on muuten tosi viisaasti sanottu. Kiitos ja halaus Jaana, aivan ihana paketti!!

Toinen ilon aihe tänään oli, että pikaisella kauppakierroksella tein mainioita löytöjä. Yksi niistä on tämä kaunis Pentikin lasimalja, johon sain mahtumaan keräämäni viinipullonkorkit. Kiikutan maljan huomenna mukanani Unelmaan ja lasisysteemi löytänee paikkansa sieltä. Ostin myös muita kivoja juttuja, niistä kuvia myöhemmin.

Kolmanneksi saimme viimein lukkoon lyötyä Bilesiskojen marraskuiset treffit. Meitä on viisi ihanaista naista, jotka ovat kaltaisiani bilehileitä (tosin näin vanhemmiten enää harvemmin, mutta silloin kun mennään, niin mennään eikä meinata). Meidän piti alunperin lähteä Tallinnaan, mutta yksi siskoista joutuikin kyseisenä ajankohta töihin. Niinpä me pääkaupunkiseudun siskon päätimmekin mennä ko. päivänä työn raskaan raatajan luo Tampereelle ja treffit järjestyivät sinne. Sviitti on varattu hotellista, joten vapise Tampere, täältä tullaan :)

Mollivoittoinen aamu kääntyi siis iloiseksi iltapäiväksi ja iloinen iltapäivä toivottavasti vielä mukavammaksi illaksi. Näihin kuviin ja tunnelmiin :)

Terkuin Merja

Reissukuulumiset

Kiva reissu takana ja uusi viikko taas :)

Matka meni mainiosti ja sää suosi meitä Pariisissa. EuroDisney oli kiva paikka ja tähän aikaan vuodesta jonot laitteisiin olivat kohtuulliset. Siltikin suosituimpiin vempaimiin täytyi odotella puolisen tuntia, niinpä voin vain kuvitella kuinka pitkät jonot ovat kesäaikaan.

Myös Eiffelin jono oli sopiva, joten sinnekin jaksoimme tällä kertaa jonottaa. Olen joskus aikoja sitten käynyt ykköstasolla ja se ei ollut paha. Halusin kuitenkin tällä kertaa ylemmäksi, mutta onneksi menimme "vain" kakkostasolle. Sillä vaikka en korkeanpaikan kammoinen olekaan, huimasi jo hissimatka. Esikoinen ja iskä olisivat menneet huipulla saakka, mutta sinne jono oli onneksi liian pitkä. Ja kun kuopus vielä halusi kävellä kakkostasolta portaat alas asti, jalat alkoivat tosiaankin tutista portaissa. En siis tehnyt "bondmaista" alastuloa. Mutta maisema oli kyllä huima, joten ei ollut hukkareissu.

Myös hotelli oli kivassa paikassa, alla oleva näkymä oli huoneemme ikkunasta. Hotellilta oli vain "kivenheitto" Sacré Coeur -kukkalalle.

Touhukas viikko taas tiedossa. Unelmassa kuvataan huomenna, joten täytyy tehdä vielä viime hetken hankintoja. Myös työsaralla on ihan mukavasti hoppua, joten täytyypä kääriä hihat ja ryhtyä hommiin :)

Iloista alkavaa viikkoa!

Terkuin Merja

Äiskän miniloma

Kuluneen viikonlopun jälkeen minulla on ihan sellainen olo kuin olisin ollut lomalla. Sain viettää mukavasti aikaa yssikseni ja se jos mikä latasi akkuja.

Starttasin matkaan lauantaina jo heti aamutuimaan ja ensimmäiseksi kurvasin Nurmijärvelle Wanilla Rosen Riitan luo. Mukaan tarttuikin yhtä jos toistakin Unelmaan vietäväksi. Riitan luona on aina mukava käydä, kun ihanien löytöjen lisäksi voi höpötellä mukavia ja vaihtaa ajatuksia yrittäjyydestä. Nurmijärven visiitin jälkeen kartoitin rauhassa Riihimäen kirpparit ja ennen Unelmaan menoa käväisin vielä kylillämme paikallisen kartanon pihamyyjäisissä. Sieltä löytyivät pinkat vanhoja sanomalehtiä ja Kotiliesiä.

Unelmassa nautiskelin ja nautiskelin, join kahvia, söin suklaata ja vaeltin huoneesta toiseen suunnitellen uusia juttuja. Telkkahuoneen seinän maalaus alkoi yllättäen houkuttaa ja niinpä ryhdyin tuumasta toimeen sen enempiä miettimättä. Onneksi maali oli valmiina kellarissa odottamassa. Olen joskus aikaisemmissa postauksissani maininnut, että teen ennenkuin ajattelen ja niin taisi käydä tässäkin tapauksessa. Nimittäin maalipurkin avaaminen ilman työkaluja on hieman työlästä. Mutta en antanut periksi ja niinpä sain kuin sainkin purkin auki ja seinän maalattua. Ensin näytti tältä

ja seuraavana päivänä huone näyttikin jo tältä. Seinän väri on valittu pallollisen tyynyn mukaan. Raahasin tyynyn paikalliseen maalikauppaan, jossa he analysoivat värin.

Kotijoukot saapuivat Unelmaan vasta illansuussa ja lauantai-ilta kuluikin saunomisen, uimisen ja Monopolyn parissa. Sunnuntaina ruuvailimme juttuja taas paikoilleen ja kotijoukot lähtivät kotiin sunnuntai-iltana. Minä jäin vielä yöksi Unelmaan ja kotiuduin vasta tänään iltapäivällä. Luksusta!!

Tänään kotimatkalla poikkesin Myllykukon White on White liikkeessä ja löysin sieltä oheiset tyynyt. Ne ovat tosi passelit Unelman telkkahuoneen sohvalle, joten olen tosi tyytyväinen löytöihini. Alla kuvassa on myös Tampereen reissulta hankittu komuutti, joka sekin löysi paikkansa Unelman telkkahuoneesta. Huoneesta puuttuvat enää verhot ja matto. Suunnitelmissa on ommella laskosverhot, joten pitäisi kerätä puhtia tuota ompelu-urakkaa varten ;)

Pian on syysloma, harmi vaan, että kuopus on tällä hetkellä sairaana. Onneksi tässä on vielä pari päivää aikaa ennenkuin loma alkaa, joten toivottavasti eskarilaisemme tervehtyy siihen mennessä.

Mukavaa alkavaa viikkoa!

Terkuin Merja

Taistelu kaamosapeutta vastaan

Miten kauniita ja kuulaita syyspäiviä luontoäiti onkaan meille tarjoillut viime päivinä. Joka syksyinen kaamosapeus ei ole ottanut minua vielä valtaansa ja olenkin yrittänyt tankata d-vitamiinivarastoja, nyt kun aurinko vihdoinkin näyttäytyy. Olen henkeen ja vereen aurinkoaddikti, niinpä viime kesästä jäi aivan valtava aurinkoaukko.

Olen ryhtynyt taisteluun väsymystä vastaan tosimielellä ja käynyt joka aamu tunnin kävelylenkillä ennen työpäivää. Myös voimajuomaa olen nauttinut litratolkulla. Voimajuoma on yksinkertaisuudessaan pakastemarjoja, banaania, jugurttia, mysliä ja appelsiinimehua. Nämä kaikki sekaisin tehosekoittimessa ja vitamiinipommi on valmis :)

Ohessa muutama kuva Unelmasta. Löysimme viime Tampereen reissultamme kivan antiikkiliikkeen, josta teimme mukavia löytöjä. Kangasalla oleva liike on nimeltään Mirantik ja se on mukava pieni puoti omakotitalon piharakennuksessa. Allekirjoittanut olisi voinut tyhjentää koko puodin, mutta onneksi Mr. Järki oli mukana. Niinpä mukaamme lähti "vain "pikkupöytä, navettajakkara ja pieni komuutti. Pöytä päätyi Unelman telkkahuoneeseen apupöydäksi (kiva johtohässäkkä pöydän alla), jakkara keittiöön ja komuutti hakee vielä paikkaansa. Vanhassa pöydässä on tosi kaunis kulunut pinta ja taas kerran ihmetyttää, miten kulunut puu voi tuntua niin silkkisen pehmeältä.

Joulutohinat jo täällä käynnissä, joten täytyy palata taas töiden pariin. Mukavaa torstaipäivää!

Terkuin Merja

Viikonloppukuulumisia

Kiitos kivoista arvontakommenteistanne ja mukavaa, että niin moni on jo osallistunut arvontaan. Vielä ehtii mukaan :)

Ohessa taas muutamat kuvapläjäykset mökkireissultamme. Lauantaiajelulla löysimme kyliltämme aivan ihastuttavat pikkuisen kirkon. Kävimme kurkkimassa ikkunoista sisälle ja kirkko oli tosiaankin kaunis. Jos olisin menossa naimisiin, valitsisin oitis tämän kirkon vihkipaikaksi. Tahdon, tahdon, tahdon!! Tai siis tahdoin jo kymmenen vuotta sitten ;)

Ajelimme kylillä enemmänkin runsaiden sienimättäiden toivossa. Suppelovahveroita löysimmekin ihan mukavasti ja sienireissulla satuimme ajamaan kuvassa olevan rakennuksen ohi. Luimme talon seinässä olevan tekstin pikaisesti ja olimme kaikki aivan äimänkäkenä: "Siis mikä ihme Tapiolan Rikosten Seura??" Kaarros rakennuksen pihaan ja kappas, talohan olikin Tapiola Riikostan Nuorisoseura. Huvittavinta oli, että kaikki neljä aikuista luki tekstin samalla tavalla väärin.

Illalla saunan ja uinnin jälkeen tapakset maistuivat. Laitan tähän reseptin mojokastikkeesta, jota kokeilimme ensimmäistä kertaa. Oli muuten eri hyvää lohkoperunoiden ja lihapullien kera, suosittelen lämpimästi.

Punainen mojokastike

3 viipaletta vaaleaa leipää

3-4 valkosipulinkynttä

2 punaista chilipalkoa

2 tl paprikajauhetta

1/4 tl juutokuminaa

1 dl oliivioljyä

4 rkl punaviinietiikka

suolaa

Sekoita kaikki nämä aineet tehosekoittimessa tms. Laitoin hieman sekaan ruokakermaa tulisuutta pehmentämään ja otin chileistä siemenet pois. Kyllä maistui..

Unelman piha kaipaa piakkoin perusteellista haravointia, se on suunnitelmissa ensi viikonloppuna. Seuraavalla viikolla onkin jo syysloma ja pikkuloma tekee kyllä hyvää ennen joulukoitoksia.

Nyt työt kutsuvat. Mukavaa aurinkoista tiistaipäivää!

Terkuin Merja

Kirja-arvonta

Lokakuun ja 40 000 kävijän kunniaksi järjestän arvonnan numero kaksi. Palkintona on kuvassa oleva joulukirja ja osallistua voi jättämällä kommentin tähän postaukseen. Kilpailu on voimassa 13.10. asti ja voittaja arvotaan tiistaina 14.10.2008.

Oma tuleva viikonloppuni sujuu taas Unelman merkeissä, mahtavaa :) Lauantaina on suunnitelmissa tapasilta ihanien ystävien seurassa ja tietty pieniä sisustuspuuhia myös mielessä. Yritän muistaa valokuvata ahkerasti uusia kuvia näytille. Mukavaa viikonloppua!

Terkuin Merja :)

Tähtiä ja suklaata

Että olikin piristävä aamupäivä tänään. Kävin ystäväni luona kahvittelemassa, selailimme kahvin lomassa pinon sisustuslehtiä ja -kirjoja sekä söimme todella maistuvaa suklaata. Ystäväni mies on äskettäin perustanut suklaayrityksen Petri´s chocolatier ja hän valmistaa itse suklaata. Helsingistä noita herkkuja voi ostaa ainakin Krullas konditoriosta. Krullas tarjoaa muuten myös maittavaa brunssia, olen kuullut kehuja usealtakin taholta. Pöytä täytyy vaan varata etukäteen sen verran pienehköstä paikasta on kyse.

Suklaista vielä sen verran, että ne tosiaankin veivät kielen mennessään ja parasta oli, että ystäväni pakkasi kasan herkkuja minulle mukaan. Mahtava kyläilypaikka, kun vieras saa mukaansa tarjoilut! Ninalle terveisiä ja kiitos kivasta seurasta. Reissuja suunnitellessa ja odotellessa... :)

Sain vihdoin eilen tilaamani Lexingtonin tähtikuosiset tyynyliinat ja nyt olohuoneemme soffat ovat tosi buenot. Ruututyynyt ompelin Linumin kankaasta ja torkkupeitto on saman yrityksen valikoimista. Tosin verhot eivät enää miellytä silmää ja toiveissa olisikin uudet pellavalaskosverhot. Tällä kertaa en kylläkään aio ommella niitä itse, kerran olen sen "erehtynyt" tekemään, enkä erehdy toiste. Ikkunoilla on kokoa n. 2 m x 3,5 m ja verhoja ommellessa saa kulumaan tunnin jos toisenkin. Aivan karmea urakka, huh. Toiveissa olisivat verhot beigestä pellavakankaasta, joka sopisi maton väriin loistavasti.

Melle ja minä blogi muisti minua oheisella tunnustuksella. Kiitos kovasti ja Melle ja minä blogin sanoja lainatakseni, todella kiva, että blogistani on pidetty Karvisen karvan verran :) Täytyy laittaa mietintämyssyyn tunnustuksen edelleenjakaminen.

Nyt alkavat meidän perheen iltatoimet!

Torstaiterkuin Merja :)