Kirpeän syksyinen juhlaviikonloppu takana ja elokuun viimeisiä päiviä viedään. Viikonloppuna vietetyt pihajuhlat keskiaikaiseen ritarihenkeen olivat tosi hauskat, vaikkakin illalla oli ulkosalla aika vilpoisaa. Tuliaisiksi veimme saippuoita (kuinkas muuten!!) ja syksyisen krysanteemin.
Kiitos remonttiaiheisista kommenteista viime viikon postaukseeni. Jäin miettimään kommentteja lukiessani, että onko todellisuus todellakin tällaista? Itse olemme rakennuttaneet talomme jo kohta kymmenen vuotta sitten ja silloin kaikki meni suht ok. Sen jälkeen meillä ei ole juurikaan kokemuksia rakentamisesta ja remontoimisesta, paitsi tietty Unelman tiimoilta. Siksi olenkin hämmästynyt, kun tämän remonttimme aikana kaikki asiat ovat olleet enemmän tai vähemmän hankalia ja on pitänyt vaatimalla vaatia kunnollista työjälkeä/sovituissa toimitusajoissa pysymistä/oikeiden tarvikkeiden ja tavaroiden toimittamista jne. Eikö näiden asioiden pitäisi olla itsestään selvyys? Ihmetyttää myös urakoitsijoiden ammattiylpeys, miksi ihmeessä rima on niin kovin matalalla? Olisi kiva taas kuulla omakohtaisia kokemuksianne, minua tosiaan kiinnostaa tämä aihe :)
Iloitsin viime viikolla liian aikaisin esikoisen huoneen kuntoon saamisesta, sillä Muuramesta puuttui yksi sokkeli. Huonekaluliikkeestä vängättiin, että kyllä kaikkien osien piti tulla, mutta onneksi myyjä viimein uskoi, että tuskinpa me huviksemme uutta sokkelia vonkaamme. Mr Järki kävi hakemassa sokkelin lauantaina huonekaluliikkeen varastolta ja sai samalla matkaan viime viikon toimituksesta puuttuneen nojatuolin. Tuoli on ihana!!! Jännitin väriä etukäteen, koska valinta on tehty jo kesäkuun alussa, eikä kankaasta ollut saatavissa mallitilkkua. Turhaan jännitin, koska väri on todella osuva ja tuolissa on niiiin hyvä istua. Luulenpa, että jatkossa meidän perheessä on kisa, kun ehtii tuoliin ensin :)
Esikoisen huone edistyi eilen hirmuharppauksen, kun saimme Muuramen puuttuvan sokkelin ja pääsimme viimein kasaamaan kalusteet. Purimme kaikki pahvilaatikot ja kävimme useamman vuoden koulukirja/nuotti/koepinot läpi. Esikoinen oli aivan ihmeissään, kun kaappeihin jäi jopa tilaa, niin paljon kaikkea turhaa on tullut entisessä huoneessa säilytettyä. Huone alkaa olla aika hyvässä kuosissa tekstiilejä ja naulakkoa lukuunottamatta. Naulakkohaaveena minulla on tämä herkullinen Eamesin hang it all..
Huomenna on jännä päivä, sillä olen menossa haastatteluun. Olen hakenut opiskelemaan ja suuri elämänmuutos on tiedossa, jos vaan opiskelupaikka aukeaa. Tämä asia on suurin haaveeni tällä hetkellä ja olen todella motivoitunut opiskelemaan, joten wish me luck, jookos!
Maanantaiterkuin Merja :)