Pullantuoksuinen äiti

Omatuntoni on kolkutellut kovasti viime aikoina, koska olen ollut niin uppoutunut Tilda -projekteihini. Niinpä päätin olla "pullantuoksuinen äiti" edes yhden iltapäivän ajan ja lupauduin leipomispuuhiin. Sitä ei tosiaankaan meillä tapahdu kovin usein, vaikka ruoanlaitosta tykkäänkin. Korvapuustireseptiä ei tietenkään löytynyt mistään ja niinpä etsin sellaisen netistä.

Kun olimme lähdössä kiireessä kauppaan, olin ehtinyt jo hukata lippulapun ja kauppareissu meni muistin varassa. Ja kun hatara on tuo pääkoppa, tietysti aineksia jäi ostamatta. Eikun uudestaan kauppaan, aargh!

Vihdoin kun kaikki ainekset olivat koossa, aloitimme juhlallisesti projektimme. Vaivasin ja veivasin, lisäsin jauhoa ja vaivasin. Noudatin tarkasti ohjetta ja laitoin jauhoja reilusti enemmänkin, mutta silti taikina jäi löysäksi. Nostatuksen jälkeen kumosin taikinan pöydälle, mutta lopputulos oli käsiin tarttuva epämääräinen löysä kasa. Päätimme siis improvisoida ja lätkimme taikinaa pellille. Eihän nuo kovin kauniilta näytä, mutta maku oli sitäkin parempi. Ja kuopuksemme pullapojasta tuli pullajättiläinen.

Kaunis kiitos oli, kun lapset totesivat, että tämä oli paras leipomiskerta (tosin muistavatkohan reppanat edes edelliskertoja). Eli ehkä juuri se, että jotain tai kaikki menee pieleen, tekee asiasta kivan ja jänittävän. Sitä paitsi lohduttaudun ajatuksella, että harva on mestari kaikessa. Osaanhan minä kuitenkin askarrella ja ommella. Ja ensi kerralla ostan valmiin taikinan, kai sellaisiakin nykyään on :)

Leipomisterveisin Merja Kasperiinasta

Mieluista lukemista

Jipii, posti kolautti laatikkoon lempparilehteni :) Vakre Hjem & Interior on norjalainen sisustuslehti, jonka sain tilattua kotiini. Ja itse asiassa se on pikemminkin kuin sisustuskirja, niin paksuja sen irtonumerot ovat. Kuvat ovat aivan mielettömän kauniita ja inspiroivia ja vaikka en juttuja jaksa norjaksi tankatakaan, katsomista riittää.

Miksiköhän muuten Suomessa ei ole mitään tähän opukseen viittavaakaan lehteä? Mielestäni suomalaisissa sisustuslehdissä yritetään liikaa miellyttää kaikenlaisten sisustustyylien edustavia lukijoita ja siksi lopputulos on yleensä aika lattea. Näkisin mieluusti edes jonkun lehden, joka keskittyisi selkeästi johonkin tyyliin. ..

No marinat seis, onhan minulla Vakre Hjem & Interior. Ja sitä paitsi nykyään kauppojen lehtihyllyt ovat täynnä kivoja ulkomaisia sisustuslehtiä. Sieltä löytyy monta suosikkilehteä lisää :)

Tiistaiterveisin Merja Kasperiinasta

Paperit vastaan kangaspakka

Olen ommellut niin paljon viime aikoina, että huomaan kaipaavani hieman vaihtelua. Eipä silti ompelu on ihan mukavaa, mutta kun tuo paperipino houkuttelee tuossa vieressä. Tällä kertaa paperit veivät siis voiton kangaspakasta, joka sekin yrittää ehdotella minulle yhtä sun toista projektia. Auts, aika ei riitä kaikkeen....

No niin ihanaiset paperini, tällaista sain niistä tällä kertaa aikaiseksi. Iida 5-v. toivoi huoneensa oveen nimikylttiä. Ja vaaleanpunaisen ystävä hän kun on, niin valitsin tällaiset hempeät kevätvärit. Liimasin kaksipuoleisella ohuella liimanauhalla paperit vanerisydämen päälle, mutta yhtä hyvin voisi käyttää tukevaa pahvia pohjana. Varsinaista liimaa en siis käyttänyt lainkaan vaan tuo korttiaskartelusta tuttu liimanauha pitää paperit hyvin kiinni. Ja lopputulos miellyttää tekijääkin, sillä tytär ei ole ainoa meidän perheessä, joka fanittaa vaaleanpunaista :)

Idearikasta alkavaa viikkoa itsekullekin!

Maanantaiterveisin Merja Kasperiinasta

Kirpparilöytöjä

Mieheni ilme oli tosiaankin näkemisen arvoinen, kun raahasin kirpparilöytöni kotiin. Olen aivan hurahtanut "romuromantiikkaan" ja nämä löytöni ovat parhaimmasta päästä lajinsa edustajia. Ja paikkakin näille on jo tiedossa; se jo aiemmin mainostamani ihana vapaa-ajan talomme.

Niin, ja sain kuin sainkin mieheni vakuutettua, että nämä sopivat taloomme kuin nenä päähän. Niinkuin se ruostunut vanha lettupannu, silitysraudat, hevosenkenkä, pohjasta puhkikulunut sinkkivati, leipälapio, keritsimet, työkalupakki.... Muille ehkä romua, mutta minulle aarteita!

Olisipa jo kesä :)

Sunnuntaiterveisin Merja Kasperiinasta

Suunnitelmia, suunnitelmia, pää täynnä suunnitelmia

Ajatukset karkaavat tuon tuostakin iiiihaaanaaan vapaa-ajantaloomme ja pää pursuu ideoita. Ensimmäiseksi aion käydä tupakeittiön kimppuun. Oheisesta kuvasta näkyvät nykyiset värivalinnat, jotka eivät ole ihan mieleeni. Tämä talon vanha osa on rakennettu 1910-luvulla ja elän toivossa, että tapetin ja paneloinnin alta löytyisivät ihanat vanhat patinoituneet hirret. Jos niin onnellisesti kävisi, ajattelin ottaa hirret esille. Harkinnassa on vielä, josko hirret käsiteltäisiin kuultovaaleaksi, jotta yleisilme kevenisi. Myös lattian väri muuttuu. Se on vielä mietinnän alla.

Keittiön paras puoli on ehdottomasti se, että se on todella iso ja siellä on tuo ihastuttava vanha hella. Näen jo mielessäni kaikenlaisia asetelmia, joita aion tuon hellan päälle virittää. Sitä ei voi nimittäin käyttää turvallisuussyistä, joten se on kokonaan vapaana ideoinnille.

Odotan kesää ja kärpäsiä ja kuulen jo korvissani, kuinka tässä keittiössä raikuu iloinen puheensorina ja nauru. Ystävät tervetuloa!

Remonttiterveisin Merja Kasperiinasta

"Oon nähnyt Helga-neidin kylvyssä...."

Ompelupajastani putkahti oheinen Helga-neito. Taitaa olla kylpyyn matkalla :) Neitokaisen kaava löytyy Tildas Hus -kirjasta.

Ompeluterveisin Merja Kasperiinasta

Kevätkukkia

Ensimmäiset muistoni virkkaamisesta ovat luultavimmin neljänneltä luokalta, kun aloimme virkata patalappua. Muilla kavereilla onnistuivat hienot patalaput, kun minä poloinen taas lähdin kotiin kainalossani mitä mielikuvituksellisin olento. En ikinä onnistunut saada suoraa reunaa aikaiseksi, vaan työ kapeni kapenemistaan ja lopputulemana oli säälittävä kolmiontapainen tekele. Opettaja tosin lohdutteli minua, että "tästähän saa loistavan eläimen". Siispä kursin saumat kiinni ja voilá, mikä ötökkä olikaan nähnyt päivänvalon. Harmi, että tämä laji on nyttemmin kuollut sukupuuttoon, eikä sitä löydy edes pölyisimmästä ullakon nurkastamme.

Nämä muistot eivät todellakaan ole rohkaisseet minua virkkaamaan tähän ikään mennessä. Onneksi minulla on hyvä ystävä, joka tarttui härkää sarvista ja vakuutti minulle, että minäkin moisen jalon taidon oppisin. Hän käytti tunnin jos toisenkin opettamiseeni, siis ihan konkreettisesti kädestä pitäen. Ja opinhan minä, "ohjelmistooni" kuuluu tällä hetkellä joulusydän ja kukka. Ja koska meni lukuisia vuosia, jolloin en päässyt tätä jaloa taitoa harrastamaan, virkkasin jouluksi parisataa joulusydäntä. Tällä hetkellä työn alla ovat kevätkukkaset. Näillä voi piristää vaikka pipoaan tai laukkuaan tai ihan mitä vaan. Kukkasia tosin en taida virkata ihan paria sataa ;)

Mitä siis tästä opimme? No ainakin sen, että mitä vaan voi oppia. Ainakin jos omistaa ihanan ja kärsivällisen ystävän. Kiitos Ainikki, halit!

Virkkausterveisin Merja Kasperiinasta

Ps. En myöskään onnistunut koskaan sahaamaan suoraan veistotunnilla..... Vapaaehtoisia???

Postia Patelta

Askartelinpa tällaisen postilokerikon. Tästä on paljon mukavampi ottaa laskut maksuun, kun ulkoasu on noin piristävä. Ja elän toivossa, että laskujen loppusummat muuttuvat pienemmiksi, jos "lepuutan" niitä riittävän kauan tässä lokerikossa ;)

Uneton Espoossa

Sain ensimmäisen Tilda -kirjan käsiini puolisen vuotta sitten. Innostuin lukemaan kirjaa illalla ennen nukkumaanmenoa ja sinä iltana olikin vaikea saada unta. Mielikuvitus lähti lentoon - kuvat ja ohjeet olivat niin herkullisia, että olisin heti halunnut aloittaa hahmojen tekemisen. Tuo ensimmäinen kirjani oli Tildas Hus.

Vaikka aikaa onkin jo kulunut, olen edelleenkin aivan Tilda -fani. Olen tähän ikään mennessä jo ehtinyt tehdä ja kokeilla kaikenlaisia askarteluja/ompeluja, mutta kertaakaan aikaisemmin en ole näin "hurahtanut" mihinkään. Aah ja voih..

Tänään posti toi minulle pinon Tildan pääsiäiskirjoja. En ole ehtinyt vielä syventyä kirjaan muuten kuin selaamalla sen läpi. Tilda ei petä tälläkään kertaa ja taas on tiedossa erinäisiä tunteja singerin parissa. Ja luultavasti tänäkin iltana on vaikeuksia saada unta, aion nimittäin ottaa kirjan iltalukemiseksi sänkyyn. Pääsiäiseenhän on enää vain kaksi kuukautta :)

Terveisin Merja Kasperiinasta

Angel in pink

Ensimmäiset Tilda -ompelukseni ovat valmiit ja tässä esittäytyy heistä ensimmäinen. Tällä neitokaisella on selvästi jo kevättä mielessä, kun on pukeutunut kovin heleisiin väreihin :) Hän on tosin vielä nimetön, mutta eiköhän meidän perheen pienimmät jotain hauskaa keksi....

En ole oikein koskaan erityisemmin innostunut hahmojen ompelemisesta, koska olen ajatellut sen olevan kovin hankalaa ja aikaa vievää. Nyt kuitenkin ajattelin kokeilla ja iloinen yllätys oli, että nämä hahmothan syntyvät todella helposti. Innostuin jopa niin kovin tästä projektista, että jaksoin nyhrätä kaikki pienimmätkin yksityiskohdat.

Laitan lisää kuvia, kun saan vielä keskeneräiset työni valmiiksi. Ainakin ihastuttava kylpijäneitokainen odottaa vielä hiuksia päähänsä :) Ja tänään sain Tilda -kankaat liikkeeseeni - sormeni syyhyävät, kunpa ehtisin pian niiden kimppuun!

Terveisin Merja Kasperiinasta

Luova hulluus vai hullu luovuus

Luovuus tarvitsee aikaa ja joutenoloa. Näin ainakin vakuutti Saku Tuominen eräällä luennolla, jota olin kuuntelemassa "edellisessä elämässäni". Edellisellä elämällä tarkoitan aikaa ennen omaa sisustuskauppaani. Ehdin olla pitkän tovin erään teleoperaattorin palveluksessa, kunnes vuonna 2005 uskaltauduin hypätä tuntemattomaan ja sanoutua irti. Tämä siis muodostui käännekohdaksi elämässäni.

Mutta palataan vielä tähän luovuusteemaan. Pystyn hyvin allekirjoittamaan Tuomisen sanat koettuani sen itse käytännössä. Viime syksy oli tosi kiireinen ja stressaava. Joulu katkaisi kiireputken mukavasti ja vietin kahden viikon loman. Varsinkin toinen viikko oli erittäin rentouttava. Ei ollut sovittuja menoja eikä tekemisiä ja niinpä minulla oli aikaa lököillä, lukea lehtiä, seikkailla netissä, selata kirjoja, kuunnella musiikkia ja olla vaan. Ja kuinkas sitten kävikään; uusia ajatuksia ja ideoita putkahteli mieleen toinen toisensa perään ja olen taas täynnä virtaa. Yritän siis tänä keväänä muistaa välillä olla vain jouten ja haaveilla. Katsotaan kuinka käy :)

Sunnuntaiterveisin Merja Kasperiinasta

Kynttiläpussukka

Ohessa pussukka kruunukynttilöille heleissä kevätväreissä. Mm. tämän sain ommeltua tänään. Mukavaa viikonloppua vesisateesta huolimatta :)

Blogien ihmeellinen maailma

Joululomalla oli rutkasti aikaa seikkailla netissä ja tein kaikenlaisia löytöjä. Eksyin aivan mahtaville erilaisille blogisivuille ja yksi niistä on finnishtilda.blogspot.com. Siellä on kaikkien Tildaan hurahtaneiden "kokoontumisajot", joihin olen sittemmin itsekin liittynyt. Laitan jossain vaiheessa näille sivuille listaa myös muista mielenkiintoisista blogeista.

Ihanaa, kun joulukiireet ovat hellittäneet ja on aika miettiä taas uutta. Kevät jo kangastelee mielessäni, varsinkin kun selailen tavarantoimittajien ihania kevätkatalogeja. Lisäksi olen päässyt vauhtiin Tilda -askartelujeni kanssa. Ohessa viimeisin luomus -aarrepurkki pikkutytön salaisuuksille. Päällystin vaneripurkin Tilda -papereilla ja siinä se! Ompeluksia on myös työnalla, mm. hiiri ja pari enkeliä odottaa keskeneräisinä. Laitan niistä kuvia, kunhan saan ne valmiiksi. Torstai on toivoa täynnä :)

Terveisin Merja Kasperiinasta

Tilda -ompelukuviokokeilu

Joululoma lopussaan ja arki alkaa :) Tämä on ollut hyvä loma, energiaa ja uusia ideoita pää täynnä, yes!

Ohessa ensimmäinen kokeilu Tilda -ompelukuvioiden tiimoilta. En siis malttanut viettää lomaa värkkäämättä mitään. Lopputulos on ihan ok, mutta kannattaa huomioida pari asiaa, jos moiseen hommaan ryhtyy. Ensinnäkin kannattaa ostaa kirjontalankaa. Itse ryhdyin työhän kaksinkertaisella koneompelulangalla ja varsinkin tekstit olisivat olleet parempia, jos olisin käyttänyt kirjontalankaa. Toiseksi kuvio kannattaa pingottaa hyvin kehyksiin. Minulla pingotus jäi vähän puolitiehen ja siksi muhkuraiseksi. Aion kyllä korjata asian, kunhan ehdin.

Kaiken kaikkiaan kirjonta oli helppoa ja nopeaa, vaikka en moista ole ennen tehnytkään. Ja lopputulos miellytti ainakin esikoistamme, koska hän varasi taulun jo huoneeseensa...

Lauantaiterveisin Merja Kasperiinasta

Köpiksen kuulumisia osa kaksi

Köpiksessä on aivan uskomattoman hieno eläintarha. Tosin "matkanjohtajamme" Lauri sai hieman pyyhkeitä väittäessään lähimmän metroaseman olevan puolen kilometrin päässä (matka oli noin kolminkertainen), mutta tallustelu kannatti :)

Perillä meitä odotti tosi kiva eläintarha, jossa oli paljon sellaisia asukkeja, joita ei Korkeasaaressa näe. Hienoimman "shown" meille piti jääkarhu, joka intoutui leikkimään ja pelaamaan jalkapalloa muovisaavilla. Simpanssit olivat myös liikkiksiä ja niitä olisi voinut jäädä katselemaan tuntikausiksi. En ole ennen nähnyt simpansseja niin läheltä ja niiden eleet ja olemus ovat kovin ihmismäisiä, hassu tunne. Eläintarhassa oli myös niiden tavanomaisten lisäksi norsuja, kirahveja, pingviinejä, sarvikuonoja ja hippoja. Yksi hipoista halusi esitellä meille purukalustoaan ja täytyy myöntää, että moisen lähelle en haluisi joutua, olkoonkin kasvissyöjä ;) Ja vain lasi oli välissä eli hippo aukoili suutaan noin puolentoista metrin päässä meistä, upeaa nähtävää!

Hienoja elämyksiä tarjosivat myös kukkakaupat, joita oli runsaasti minnepäin kaupunkia menikin. Kukkia oli paljon ja ne olivat levittäytyneet kadulle asti. Esillepano oli tosi kaunista juuri sellaista meikäläisen mieleen. Nappasin idean jos toisenkin omiin istutuksiin. Nyhavnissa olisi kuulemma ollut mieletön kukkakauppa, samainen joka teki kukka-asetelmat kuninkaallisiin häihin. Sisustuskauppa Kirkin ystävällinen omistaja antoi minulle tämän vinkin, valitettavasti aika loppui kesken eli en enää ehtinyt sinne. Kukkakauppaan on jopa sisäänpääsymaksu, mutta ulkoakin kuulemma näkee asetelmat loistavasti.

Eli tällaisia kuulumisia tällä kertaa. Palaamisiin uusilla aiheilla....

Perjantaiterveisin Merja Kasperiinasta

Kööpenhaminan kuulumisia

Käväisimme joulun välipäivinä Kööpenhaminassa. Ajatuksena oli tutustua paikallisiin sisustuskauppoihin ja käydä lasten kanssa Tivolissa. Olin nähnyt kuvia Tivolista jouluvalaistuksessa ja ainakin kuvissa paikka näytti hurmaavalta.

Ensimmäinen päivä meni sisustusliikkeitä kierrellessä ja erikoinen huomio oli se, että useammassa liikkeessä oli myynnissä sekä vaatteita että sisustustavaroita. Tällaisia olivat ainakin Pamfilius (Valkendorfgade 19) ja Pink (Fiolinstrade 19). Kiva valkoima erilaisia sisustustavaroita ja kohtuullinen hintataso oli Notre Damessa (Norregade 7). Myös Pint oli kiva, sellaista normaalia tanskalaistyylistä sisustustavaraa (Kobmagerstrade), mutta parhaat löydöt tein Kirk nimisessä liikkeessä (osoite taisi olla Kompagniestrade). Tästä liikkeestä tarttui mukaan iso kassillinen joulukoristeita, jotka kaikki olivat -50 % :) Muutenkin liikkeen valikoima näytti siltä, että sieltä löytyisi omaan kotiin tavara jos toinenkin.

Tivoli oli aivan mielettömän kaunis jouluvalaistuksessaan ja lampuissa ei oltu todellakaan säästelty. Ihan kuin olisi ollut satumaassa. Olemme olleet muutama vuosi sitten kesäaikaan siellä, mutta nyt paikka näytti aivan erilaiselta. Kaikki laitteet olivat myös auki ja lapsista oli huisia päästä vuoristorataan keskellä talvea. Äidin kohokohta oli taas se, että Tivolissa oli suuret joulumarkkinat ja kun joulua oli jo ehditty viettää, kaikki tuotteet olivat alennettuun hintaan. Myönnettäköön, että tämän reissun parhaat sisustusliikkeet löytyivät Tivolista ja mukaan tarttui yksi jos toinenkin tavara.

Jatkan toisella kertaa muilla Köpiksen kuulumisilla. Juttua riittää vielä...

Uuden vuoden terveisin Merja Kasperiinasta