maanantai 30. elokuuta 2010

Hang it all


Kirpeän syksyinen juhlaviikonloppu takana ja elokuun viimeisiä päiviä viedään. Viikonloppuna vietetyt pihajuhlat keskiaikaiseen ritarihenkeen olivat tosi hauskat, vaikkakin illalla oli ulkosalla aika vilpoisaa. Tuliaisiksi veimme saippuoita (kuinkas muuten!!) ja syksyisen krysanteemin. 


Kiitos remonttiaiheisista kommenteista viime viikon postaukseeni. Jäin miettimään kommentteja lukiessani, että onko todellisuus todellakin tällaista? Itse olemme rakennuttaneet talomme jo kohta kymmenen vuotta sitten ja silloin kaikki meni suht ok. Sen jälkeen meillä ei ole juurikaan kokemuksia rakentamisesta ja remontoimisesta, paitsi tietty Unelman tiimoilta. Siksi olenkin hämmästynyt, kun tämän remonttimme aikana kaikki asiat ovat olleet enemmän tai vähemmän hankalia ja on pitänyt vaatimalla vaatia kunnollista työjälkeä/sovituissa toimitusajoissa pysymistä/oikeiden tarvikkeiden ja tavaroiden toimittamista jne. Eikö näiden asioiden pitäisi olla itsestään selvyys? Ihmetyttää myös urakoitsijoiden ammattiylpeys, miksi ihmeessä rima on niin kovin matalalla? Olisi kiva taas kuulla omakohtaisia kokemuksianne, minua tosiaan kiinnostaa tämä aihe :)


Iloitsin viime viikolla liian aikaisin esikoisen huoneen kuntoon saamisesta, sillä Muuramesta puuttui yksi sokkeli. Huonekaluliikkeestä vängättiin, että kyllä kaikkien osien piti tulla, mutta onneksi myyjä viimein uskoi, että tuskinpa me huviksemme uutta sokkelia vonkaamme. Mr Järki kävi hakemassa sokkelin lauantaina huonekaluliikkeen varastolta ja sai samalla matkaan viime viikon toimituksesta puuttuneen nojatuolin. Tuoli on ihana!!! Jännitin väriä etukäteen, koska valinta on tehty jo kesäkuun alussa, eikä kankaasta ollut saatavissa mallitilkkua. Turhaan jännitin, koska väri on todella osuva ja tuolissa on niiiin hyvä istua. Luulenpa, että jatkossa meidän perheessä on kisa, kun ehtii tuoliin ensin :)

Esikoisen huone edistyi eilen hirmuharppauksen, kun saimme Muuramen puuttuvan sokkelin ja pääsimme viimein kasaamaan kalusteet. Purimme kaikki pahvilaatikot ja kävimme useamman vuoden koulukirja/nuotti/koepinot läpi. Esikoinen oli aivan ihmeissään, kun kaappeihin jäi jopa tilaa, niin paljon kaikkea turhaa on tullut entisessä huoneessa säilytettyä. Huone alkaa olla aika hyvässä kuosissa tekstiilejä ja naulakkoa lukuunottamatta. Naulakkohaaveena minulla on tämä herkullinen Eamesin hang it all..
 Huomenna on jännä päivä, sillä olen menossa haastatteluun. Olen hakenut opiskelemaan ja suuri elämänmuutos on tiedossa, jos vaan opiskelupaikka aukeaa. Tämä asia on suurin haaveeni tällä hetkellä ja olen todella motivoitunut opiskelemaan, joten wish me luck, jookos! 

Maanantaiterkuin Merja :)

9 kommenttia:

Louise kirjoitti...

I wish you a lot of luck!!!

Merja K kirjoitti...

Kiitos!!!!

kati kirjoitti...

Toivottavasti pääset toivomaasi opinahjoon! Pidän peukkuja! Minuakin on alkanut kovasti kiinnostamaan uuden ammatin opiskelut, mutta odotan kait ainakin siihen saakka kun muksut menevät kouluun ja remppa olis suurin piirtein tehtynä.

Esmeralda kirjoitti...

Todella hyvännäköinen tuoli!
Blogissani on sinulle jotain! :)

Marielisa kirjoitti...

Tuoli on hieno, värikin mitä mainioin :)

Remppa-asiaan en osaa nyt sanoa mitään, kun ei oe omakohtaista kokemusta.

Peukut pystyssä täälläkin opiskelupaikkasi suhteen!

Merja K kirjoitti...

Moikka Kati, minulla tilanne on nyt otollinen, kun kuopuskin meni jo tokalle luokalle. Olisi niin mukavaa päästä kuluttamaan taas koulunpenkkiä :)

Merja K kirjoitti...

Kiitos Esmeralda tunnustuksesta, palaan siihen. Tuoli on muuten tosiaankin makea, kuva ei tee sille oikeutta :)

Marielisa, kiitos tsempistä. Kohta koittaa totuuden hetket ;)

Kotivalo kirjoitti...

Lykkyä täältäkin = ) Saako udella mitä alaa haluaisit opiskella? Tuosta remontista/rakentamisesta. Me oltiin hyvin tyytyväisiä rakennusliikkeeseen, mikä lopulta talomme rempan teki. Toinen kirvesmies ihan eläkeiän kynnyksella ja toinen hieman nuorempi. Ihanaa ja ihailtavaa ammattiylpeyttä molemmilla. Mutta olen todellakin kuullut lukuisia vastakkaisia kokemuksia tutuilta, joten en voi välttyä ajattelemasta, että kymmenessä vuodessa asiat on menneet todella alaspäin...Ennen tätä rakennusfirmaa meilläkin pari kirvesmiestä jätti tulematta vaikka hommat oli sovittu yms.

Merja K kirjoitti...

En uskalla vielä kertoa, perjantaina saan kuulla pääsenkö vai enkö :) Jos pääsen, kerron alan. Jos en pääse, tulee itku!

Hyvät remonttimiehet ovat kyllä kullan arvoisia ja varmasti niitä on vielä olemassa. Tosi paljon vaan kuulee nykyään niistä epäonnistumisista, valitettavasti :( Kiva kuulla, että teillä on noin hyvä kokemus :)

Kirpakkaa syyskuun alkua!